Hae
Love Beyond Words

Opiskelu äitiyslomalla?

Niinkuin olen varmaan jo pariin otteeseen maininnut täällä bloginkin puolella, että raskaaksi tullessa olin vielä tiukasti opiskelija elämässä kiinni. Olin suorittanut opinnoista ehkä pikkusen yli puolet, joten paljon oli vielä jäljellä. En kuitenkaan halunnut jäädä kovin pahasti jälkeen muista ja suoritin raskausaikana kesälomalla ensimmäisen työharjoittelun. Tämän lisäksi olen suorittanut kursseja niin paljon kuin mahdollista virtuaalisesti.
Eli käytännössä en siis jäänyt juuri ollenkaan normaalista suoritusajasta.

Opiskelu äitiyslomalla luo omat haasteet, sillä deadline jossain koulutyössä aiheuttaa lisää stressiä arkeen. Olenkin joutunut hieman muuttamaan opiskelu metodeita ja tekemään koulutyöt ainakin viikkoo ennen deadlinea valmiiksi, sillä on mahdotonta tietää minä päivinä minulla on mahdollisuus istua koneella ja keskittyä koulutöihin sen vaatimalla tavalla. Opiskelu vauvan hoidon ohessa on kuitenkin onnistunut tosi hyvin. Onnekseni Lilian on ollut pohjimmiltaan aika helppo tapaus, lukuunottamatta iltahuutoja. ( Hyvähän se on nyt muistella, kun pikku vauva-ajat on jo melkeen unohtuneet ;)). Mutta jos oisin ollut vähääkään enemmän väsyneempi päivisin opiskelu äitiyslomalla on täysin mahdotonta. Myöskään ilman miehen apua opiskelu on aika mahdotonta, sillä koulujuttujen teko vaatii aina täyden keskittymisen. Kimmo onkin aina välillä lähtenyt pikkusen kanssa vähäksi aikaa esimerkiksi mummilaan, niin olen saanut selata googlen ihmeellistä maailmaa hiljaisuuden vallitessa. Myös yöheräilyt on imetyksen loputtua jaettu vähän tasaisemmin, jolloin ei aina itse tarvitse olla se joka nousee ylös sängystä.

Välillä minusta on kuitenkin tuntunut, että en pysty täysillä edes nauttimaan äitiyslomasta ja vauva-arjesta, sillä mielessä on aina uudet kurssit ja tehtävät. Toisaalta taas on kiva, kun saa ajatella ihan jotain muuta kuin mitä ruokaa tänään tekisi tai koska viimeksi vaippa on vaihdettu.

Nyt olen tämän kevään ja alkukesän pitänyt taukoo kokonaan opiskelusta. Eilen kuitenkin kävin tapaamisessa, jossa suunniteltiin tulevaa opinnäytetyötäni mahdollisen toimeksiantajan kanssa. Miten jännittävää oli pukea siistit vaatteet päälle, laittaa hiukset ja naama hienosti! Huomasinkin ettei minulla ole melkeen mitään hienoja toimistoon sopivia vaatteita, joten tähän on tehtävä viimestään sillon korjaus, kun aloitan työt. Juteltiin melkeen 2 tuntia mun suunnitelmasta ja yriksen toiveista opparin suhteen ja vähän niitä näitäkin (lue: vauvajuttuja :D). Nyt kun on 9kk lässyttänyt ja ryöminyt lattiatasossa alle vuoden ikäisen minin perässä, oli fiksujen puhuminen ja ajatteleminen puuduttavaa! Kahden tunnin jälkeen olin ihan puhki. Onneksi kuitenkin sopimus saatiin aikaan ja nyt voin alkaa työstämään ihan kunnolla opinnäytetyötäni. Yritys vaikuttaa erittäin innostuneelta yhteistyöstä ja on valmis itsekin tekemään vähän jopa ylimääräistä työtäkin sen eteen.

Aiheena minulla on siis asiakastyytyväisyys, mikä saattaa olla aika arkakin aihe monelle yrittäjälle. Monesti halutaan vaan sulkea silmät ja uskotella, että kaikki on hyvin. Tämän tyyppinen tutkimus on kuitenkin varmasti pelkästään plussaa yritykselle, kun vaan rohkeasti uskalletaan lähteä mukaan ja katsoa mitä mieltä ne asiakkaat oikeasti ovat yrityksestä.

Enää minulla on siis jäljellä tämä opinnäytetyö, 2 kurssia ja 2kk työharjoittelua, jonka jälkeen valmistun tradenomiksi. Sen jälkeen minulla on tavoitteena päästä tekemään kirjanpitäjän tai palkanlaskijan hommia. Mainitsin tästä myös eilen opinnäytetyön toimeksiantajalle, kun vihjailin tietenkin, että etsinnässä on myös työharjoittelupaikka ja mahdollinen työpaikka. Hän oli hieman kummissaan, sillä tradenomi koulutuksella yleensä haetaan vielä korkeinpiin ammatteihin. Itsällä tämä ei ollut tullut mielenkään, sillä jostainhan sitä on aina lähdettävä liikkeelle. Voihan se olla, että jossain vaiheessa alkaa jälleen tavoittelemaan jotain vielä haasteellisempaa työtä, mutta nyt minulle riittäisi ihan VAAN ne kirjanpitäjänkin hommat tai sitten vaikka toimistosihteerin, kunhan vaan jotain töitä löytyisi 🙂

Silmälasit lisäis ehkä vähän uskottavuutta 😀 

 Tulipas outoja kuvia, mutta jotain vaan oli pakko laittaa 😀

Onko muita, jotka on opiskelleet äitiysloman ohessa? 🙂 


7 kommenttia

  1. www.minajamuud.ee kirjoitti:

    Mä valmistuin syksyllä pari viikkoa ennen synnytystä. Kotona oli silloin neljavuotias tyttö, joka oli sitten hoidossa kun mä olin koulussa, mutta kuitenkin oli paljon tehtävä ja väsyttii välillä aika paljon.

    Olen itsekin miettinyt mennä opiskelemaan parin vuoden päästä, mutta se jää nähdäväksi.

    Löysin sun blogin sattumalta, mä itse kirjoitan blogini viroksi, mutta sivulta löytyy (tosi huono) google translate jos kiinnosta.

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Olen opiwkellut vähän avoimessa yliopistossa nyt äitiyslomalla. Osittain opiskelen ihan omaksi iloksi, sillä varmaan mktään käytännön hyötyä ei opinnoista ole – tai mistäs sitä tietää! Toi on kyllä totta, että hommat kannattaa tehdä valmiiksi hyvissä ajoin ennen dead linea. Koskaan kun ei oikein teidä, jos vauvalle sattuukin tosi huono päivä.

  3. Hanna kirjoitti:

    Mä opiskelen nyt äitiyslomalla ja aloitin kun olin vielä raskaana. Työharjoittelut ottavat välillä koville kun vauva on vasta 5 kuukautinen ja opiskelen lähihoitajaksi. Mutta tiedän monia jotka opiskelevat äippälomalla joten hyvin se monilla tuntuu menevän.

  4. Anonyymi kirjoitti:

    Ai kauhee, kylläpä oon saanut tabletilla monta kirjoitusvirhettä yhteen kommenttiin. 😀

  5. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Kiva, että löysit blogin! 🙂 Pitää käydä vilkuilemassakin sinunkin blogia. 🙂

    Joo kyllähän se on ihan erilaista opiskella, kun on lapsia. Silloin ei saa pitää mitään omia taukoja silloin kun huvittaa ja tehtävät on tehtävä silloin kun kerkeää.

  6. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hahah 😀 En mä ees huomannu mitään kirjotusvirheitä 😉

    Mutta eikait opiskelu koskaan turhaa ole 🙂 Ainakin saa jotain muuta ajateltavaa ja jos pyrkii sitten jonnekin joskus opiskelemaan niin niistä saattaa saada hyväksilukuja 🙂

  7. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Kyllä se onnistuu, kun vaan päättää niin 🙂 Tosin aamusta iltaan itkevän vauvan kanssa se saattas olla aika haasteellista 😀 Mitenkä työharjottelut onnistuu vauvan kanssa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *