Ensiaskeleet!
Tällä viikolla se tapahtui: kuuluisat ensiaskeleet! Aika uskomatonta, yksi suuri kehitysaskel on jälleen otettu. Lilianille ensimmäisen askeleen ottaminen vaatikin paljon rohkeutta ja suostuttelua. Valmiudet siihen ovat olleet jo kauan olemassa, sillä hän hallitsee liikkumisen ja vartalon hallinnan erittäin hyvin. Liikkumisen suhteen hän on kuitenkin erittäin harkitsevainen, eikä yleensä tee mitään ilman mietintä aikaa. Ehkäpä juuri tämän harkitsevaisen luonteen takia ensimmäisen askeleen ottamiseen menikin näin ”kauan”.
Tämä viikko on (jälleen) mennyt aika pitkälti neljän seinän sisällä, sillä nyt ollaan oltu molemmat kovassa flunssassa. Niimpä ollaankin harjoiteltu paljon seisomista ilman tukea ja rohkeutta ottaa askel minua kohti. Paljon harjoiteltiin ekaksi niin, että pidin käsistä kiinni ja Lilian otti askeleita minua kohti. Tämän jälkeen Lilian olikin valmis ottamaan ensimmäisen askeleen ilman mitään tukea. Ensiksi askelia tuli vain yksi, mutta iltaan mennessä ennätys taisi olla jo kolme.
Huomaa, että Lilian on selvästi innoissaan uudesta taidosta, sillä aina välillä hän ottaa tukea maasta, mutta pienen hetken jälkeen hän ponnistaa taas jaloilleen ja ottaa askelia. Nyt ennätys taitaa olla jotain metrin luokkaa pieniä askelia, eli nopeasti tämäkin taito kehittyy. Se on kyllä niin ihmeellistä katsottavaa, kun mun oma pieni oikeasti osaa kävellä. Mun ehkä pitää nyt luopua vauva sanasta, sillä kävelevä pieni ihminen ei enää muistuta etäisestikään vauvaa.
Uskon, että vielä menee vielä aikaa että konttauksesta siirrytään kokonaan kävelyyn, Ja se on vaan hyvä asia, sillä näin vältytään myös varmaan aika monilta kaatumisilta. Ollaan onnekkeita, että Lilian on nuinkin harkitsevainen, sillä tähän päivään mennessä hän on vaan saanut yhden pikku kuhmun harjoitellessaan ylösnousua. Muuten hän on aina laskeutunut kevyesti pepulleen tai muusta tuesta kiinni pitäen.
Mitenkä nopeasti teillä on siirretty konttauksesta kävelyyn ensiaskelten jälkeen?
Hienoa Lilian! Se on niin ihanaa seurata pienen kehitystä! Meillä ensiaskelista meni aika lailla tasan kuukausi kunnon kävelyn aloittamiseen. Siitä se vauhti onkin sitten vain kiihtynyt… =)
Hyvä Lilian!!=)
Meidän Daniela on jo tosi pitkään kävellyt tukia vasten, eikä tukea tartte kun vaikka mun pikkurillin verran, että saa pitää kiinni..mutta ei vaan uskalla itekseen. Jos päästää irti, hän automaattisesti menee ite lattialle 😀 Joskus on päästänyt pariksi sekunniksi pöydästä irti, mutta se on ollut lähinnä vahinko=D On ne hauskoja kun oppii niinkin ison asian kuin ite kävely!! <3
Meillä poika ottanut muutamia askeleita mutta on ollut ihan vahinko. Kädestä pitäen kyllä käppäilee, saa nähdä kauan kestää että kävelee oikeesti! Parempi että on harkitseva ja harjoittelee rauhassa, hienoa Lilian!(:
-Sanna
Hyvä Lilian ja ihania kuvia taas! Meillä taisi ensiaskelista mennä kolmisen viikkoa, että käveltiin se metri ja siitä ihan muutamassa päivässä siirryttiin liikkumaan pääsääntöisesti kävellen, eli nopeasti edettiin ja nyt välillä otetaan jo juoksuaskeleita. 🙂
Eli vielä kuukausi aikaa tottua tähänkin suureen muutokseen. Kohta en saa neitiä ollenkaan kiinni ;D
Se on kyllä hassua miten vauva tarvitsee esimerkiksi vaan pallon käteensä ja sitten se osaa seistä itse.
No ei varmaan teilläkään mene sitten enää kauaa! Pojat varmaan yleensä tahtoo nopeemmin liikenteeseen. 🙂
Noo toivottavasti ei nyt nuin nopeesti vauhti kiihtys 😀 Nyt ainakin Lilian aina pitää vielä houkutella kävelemään, eli ei itsenäisesti ala tepastelemaan minnekään 🙂
Wau!! Hienoa ja ihana Lilian <3 meillä tais nuorimman kanssa mennä ensiaskelista muutama viikko, että lähdettiin "oikeasti" kävelemään. Nyt mennään jo joskus jopa juosten 🙂 En ollenkaan odottanut, että olisi lähtenyt näin "varhain" – kaksi vanhempaa tyttöä lähtivät aikanaan 1v 2kk iässä vasta, vaikkakin esikoinenkin käveli tukea vasten jo reilu 6kk iästä 🙂 Mutta ovat nuo kävelemään opettelevat vaan niiin hellyttävännäköisiä taapertajia! <3
Meillä meni se kuukausi että ei enää kontattu kuin satunnaisesti. Ulkona kävely ei toppapuvuissa tosin toimi. Tää kävelemään opettelu on kyllä todella mielenkiintoista seurattavaa. Meillä myös tanssitaan aina kun musiikkia kuuluu.
Hienoa 🙂
Meillä Pimu oli aikamoinen arkajalka, tai ehkä vaan laiska. Osas kävellä yhtä äkkiä pitkiäkin matkoja putkeen – tasan sillon kun huvitti ja se oli aika harvoin. Sanoisin että kuukauden päivät meni meillä, kun konttaus oli jääny taakse.
meillä meni monta kuukautta, välissä oli polvikävelyvaihe. mutta kun sen kävelyn kerran keksi niin kohta juoksikin jo suuna päänä 🙂
korjaan, siis konttauksesta kävelyyn meni monta kuukautta! :p välissä toki otti tukea vastenkin askelia
Meillä ensiaskeleista kävelyyn meni noin neljä kuukautta. 😀 Äiti alkoi jo olla vähän hermona, mutta tyttöä ei vaan tuntunut ihan niin kiinnostavan kävely. Välillä teki harjoituksia monta kertaa päivässä, välillä ei ottanut askeltakaan useampaan päivään.
Onnea Lilianille uudesta hienosta taidosta! Kohta et ainakaan pysy perässä. 😉
No on kyllä niin hassuja, kun osaa tepastella pari pikku askelta <3 Liliankin niin innoissaan tänään on noussu koko ajan pystyyn tyyliin "äitiäiti kato mä kävelen" 😀 Nyt sitä ei tarvii enää pyytääkään.
Meilläkin tanssitaan. 🙂 Pitäskin muistaa ostaa joku musiikki dvd Lilianille, kun tykkää niin tanssahdella.
Hahah 😀 Miksipäs sitä sitten kävelemään, kun voi luottaa siihen, että on helpompikin tapa päästä eteempäin ;D Meilläkin Lilian tekee, että jää vaan paikalleen oottamaan ja itkemään, että joku tulee ja kantaa sen määränpäähän 😀
Meilläkin on konttailtu jo ehkä 3kuukautta ainakin. Ja kävelty tukia vasten ehkä 2kk. Eli asteittain täälläkin siirrytään aina seuraavaan vaiheeseen 🙂
Joo se mua kauhistuttaakin, kun nytkään en meinaa pysyä perässä 😉
Hih! Ihana 🙂
Nuo pupu-pöksyt on niiiiin kivat. Mistä oot ostanu?
Nuo on ostettu ebaystä 😀 Ei oo ihan joku tytöllä samanlaisia 🙂
Meillähän Nooa alkoi kävellä tukia vasten jo 7kk iässä. Sitä sitten jatkuikin viisi kuukautta!! Ensimmäiset yksittäiset askeleet tuli siinä juuri ennen 1v. synttäreitä ja sitten 1.11. lauantaiaamuna Nooa yhtäkkiä päätti, että nyt saa riittää konttaaminen – minä kävelen 😀 Ja sit ollaan menty vaan kävellen paikasta toiseen! Tuli kyllä ihan puskista tuo yhtäkkinen rohkeus ja osaaminen!
Niin ne vaan yhtäkkiä keksii yhtenä aamuna jonkun ihan uuden taidon! Mä olin ihan mykistynyt kun Lilian yhtäkkiä ottikin sen askeleen, vaikka olin jo niin kauan koittanut houkutella sitä sen tekemään 😀 Meillä vieläkin liikutaan sekä konttaamalla että kävellen. Yhä enemmän kävellen, mutta vielä aina sillon kontataan, jos on tosi kiire jonnekin tekemään tuhoja 😀