Hae
Love Beyond Words

Mammat kuriin subjektiivisen päivähoitolain muutoksilla

Ensiksi hieman historiaa.

Ennen vanhaan (siis niinä vanhoina hyvinä aikoina) kaikki äidit hoitivat lapsensa tunnollisesti kotona ja isit kävivät töissä. Lastenhoito apuna äideillä olivat sukulaiset ja naapurin tädit. 50-luvulta lähtien ovat myös äidit tuoneet oman osuutensa ruokapöytään, josta lähtien on tarve ollut myös lasten päivähoidolle. Oikeus päivähoitoon tuli ensimmäisen kerran vuonna 1973 ja vuonna 1985 lakiin lisättiin pitkien väittelyjen tuloksena pykälä subjektiivisesta päivähoidosta, jossa lapsella on oikeus päivähoitoon myös silloin kun toinen vanhemmista on kotona hoitamassa uutta tulokasta. Nyt kuitenkin tätä oikeutta ollaan rajaamassa niin, että oikeus olisi ainoastaan osa-aikaiseen hoitopaikkaan. Ongelmaksi voi muodostua se, että päiväkodit ovat vielä enemmän täynnä, sillä nyt yhden kokopäiväisen tilalle voi ottaa kaksi osa-aikaista lasta. Ja toiseksi miten osa-aikaisuus määritellään? Jos lapsella on oikeus päivähoitoon vain esimerksiksi 4h päivässä, niin koko hyöty katoaa siinä, kun lapsia kuskataan edes takaisin päiväkodin ja kodin välillä.

Sitten nopea leikkaus tulevaisuuteen 2,5 vuoden päähän

Kirjoittaja Lilian 4v”

” Moikka! Mun nimi on Lilian ja mun elämä on nykyään ihan TYLSÄÄ! Kaikki alkoi viime viikolla, kun äiti ja isi toi kotiin sellasen pienen haisevan ja huutavan otuksen, jota ne kutsuvat vauvaksi. Tämän jälkeen äiti on ollut vaan kotona ja minä en ole päässyt päiväkotiin leikkimään kavereitten kanssa kuin vähäksi aikaa. Mulla on tosi kova ikävä meidän prinsessa tyttötiimiä. Nykyään mun päivät on täynnä vaan telkkarin tuijottelua. Äitin koko aika menee vaan vauvan hoitoon. Musta on ollut ihan kiva osallistua vauvan hoitoon, kun äiti antaa mun tuoda vaippoja ja valita vauvalle uudet hienot vaatteet, mutta kaipaisin mä vähän muutakin seuraa mun elämään. 

Eilen mä kysyin äitiltä miksen enää saa käydä päiväkodissa kuin jotain tosi vähän aikaa. Äiti vastasi, että jotkut fiksut miehet ovat päättäneet niin. Minua ihmetyttää tämä asia tosi paljon. Minusta ei tunnu yhtään fiksulta se etten minä saa tehdä nykyään sitä mistä minä kaikkein eniten tykkään: leikkiä päivät minun kavereitten kanssa. Okei on mun äitikin joskus ihan kiva ja vauvan hoito ihan kivaa, mutta mun työtäni tällä hetkellä on leikkiminen. 

Äiti on nykyään myös tosi väsynyt, kun se ei kuulemma saa yöllä nukuttua, kun vauva heräilee tunnin välein. Äiti koittaakin houkutella mua aina nukkumaan samaan aikaan, kun vauvakin nukkuu, mutta ihan kostoksi en todellakaan aio nukkua mitään päikkäreitä. Ne on vauvoja varten ja mä oon jo iso tyttö! Ja ihan kostoksi vaan aion kyllä kiukutella ja olla tottelematta äitiä päivisin, koska musta tää on ihan tyhmää!”

Omasta mielestä on hienoa, että jotkut äidit pystyvät hoitamaan alusta asti kaikki lapset kotona. En tiedä olisiko minusta tähän varsinkaan kriittisinä ensimmäisinä kuukausina, jos talossa asuisi myös uhmaava leikki-ikäinen. Sen takia on hyvä, että vanhemmilla on mahdollisuuksia. Jotkut lapset kaipaavat aktiviteettaja koko ajan ja jotkut sopeutuvat varmasti hyvinkin uuteen tilanteeseen isosisaren roolissa. Sellaiselle aktiivisille lapselle, joka on tottunut päiväkotielämään jo vuosien verran saattaa arki kotona olla  aikamoinen shokki, joka hankaloittaa entisestään tilannetta. Ensimmäisen lapsen kohdalla minulle on ollut erittäin tärkeää  päikkärihetket, jolloin saa hetkeksi pysähtyä ja tehdä asioita rauhassa. Ilman hetken taukoa päivässä olisin varmasti ollut aika pelkkä ihmisraunio. Ja toki minusta olisi ihanaa suoda uudelle tulokkaalle myös arvokasta kahdenkeskistä aikaa joinain arkipäivinä, sillä ne kahdenkeskiset hetket sohvalla on jotain niin ainutlaatuista.

Mitä ajatuksia teissä herättää päivähoitolain muutos ehdotus? 


8 kommenttia

  1. maarialla.fi kirjoitti:

    Mä en ole kuullukkaan tuommoisesta! Meillähän esikoinen pidettiin päiväkodissa vaikka marraskuussa syntyi pikkuveli. Hän on ollut samassa päiväkodissa, tuttujen hoitajien ja tuttujen kavereiden kanssa jo puolitoista vuotta, joten meillä on siinä mielessä hyvä tilanne 🙂 Poju lähtee mielellään päiväkotiin, jossa hän käy kerran tai pari viikossa. Tottahan ne päivät ovat myös minulle helpotus, kun on vain yksi vauva hoidettavana, eikä vauva ja uhmis! 🙂 En kuitenkaan pitäisi häntä siellä joka päivä 8 tuntia, pari päivää viikossa on meidän maksimi tällä hetkellä.

  2. Pirita | Pandamama kirjoitti:

    Hyvin, hyvin samoilla linjoilla kanssasi. Tämä on mun mielestä niin äärimmäisen henkilökohtainen ja koko perheen hyvinvointiin vaikuttava asia, että ei missään nimessä tähän saa määrittää vain Yhtä Tapaa Toimia. Valinta pitää jättää perheelle itselleen!

  3. Anonyymi kirjoitti:

    Aivan oikein on tämä muutos. Tuohon menneisyyteen viitaten niin naureskelin vain että minun mummoni 6 lapsen perheenä joutui töihin lähtemään kun vauva täytti 4kuukautta, ja tämä oli hyvin yleistä. Ihmiset jotka oikeasti menevät aamulla aikasin töihin ja tarvitsevat paikan lapselle/lapsille. Itselläni on kotona kaksi alle 2vuotiasta. Esikoinen mielellään menisi edes välillä päiväkotiin ja vauvan hoito helpottuisi. Mutta täälä missä asumme ei saa läheltä hoitopaikka. Kaikki on täynnä. Tuttavani ovat jonossa olleet 4kk, sinä aikana on ehdotettu yksi paikka, joka olisi tuonut yhteensä 1tunnin lisämatkaa päivään. Minua huolestuttaa että kuinka käy meidän lapsille kun heidät syksyllä jonoon laita, pääsevätkö samaan?! Aivan järkyttävää viedä lapset eri paikkoihin. Lapset jotka ovat aina olleet yhdessä, näkevät toisiaan tässä tilanteessa hyvin vähän. Päiväkoti päivät ovat pitkiä kun minä ainoana hakijana joudun ajelemaan ympäriinsä. Pakko kuitenkin töihin mennä kun rahat ei riitä. Tämä on se tulos kun päiväkodit on täynnä ja tarjonta on aivan liian pieni. Vaikkakin tässä 1km säteellä tässä on 5 eri päiväkotia. Pikkainen ikävä tunne tulee kun kuulee että päiväkodeissa vievät paikkoja myös he joiden vanhempia on kotona. Ymmärrän hyvin sen kun esikoinen tylsistyy kotona ja kaipaa muuta toimintaa kun väsyneen äidin. On paljon kerhoja, harrastuksia ja toimintaa johon lapsia voi viedä. Tämä on vain hetken heidän elämästään että ovat kotona. Jos leikkauksia tarvii tehdä, tehdään ne tällaisista. Se on sitten ikävää jos tämä ehdotus ei mene läpi ja he päättävät leikata sen jostain muusta tärkeästä. Vanhain huolto on kauheassa kunnossa monessa paikassa, työttömyyttä, yrittäjät vähentyneet, terveydenhuolto on laskenut tasojaan. Ja vanhemmat kotona olevat pelkäävät etteivät saa rauhassa olla vauvan kanssa kotona ja muut lapset pois tieltä…
    – tiina

  4. Selina Kun äiti kelaa kirjoitti:

    Pirita kiteytti minun ajatuksen asiasta. Perheitä on erilaisia ja jokaisella on eri tilanne. Itse olen eläkkeellä liikuntavammani ja sairauteni vuoksi ja hoitanut lastani kotona 2,5 vuotta mieheni käydessä töissä, ja se on ollut ihanaa. Okei onhan minulla henkilökohtainen avustaja kotona auttamassa, eli en ole yksin, mutta hän auttaa kotiin liittyvissä asioissa eikä ole lastenhoitaja. On hän toki väkisinkin A-murun kanssa, mutta pääasiallinen tehtävä ei ole se.

    KUITENKIN koen että A-muru tarvitsee myös ikäistään seuraa ja siksi teimme päätöksen että hän aloittaa todennäköisesti päiväkodissa tai perhepäivähoidossa syksyllä. Siellä on kuitenkin saman ikäisiä lapsia ja he saavat leikkiä. Koen että päivähoidossa lapsi oppii ihan erilailla voittamaan ja häviämään, noudattamaan sääntöjä ja kunnioittamaan aikusta -muuta kuin vanhempaansa. Oppisihan hän nämä asiat toki kotonakin mutta ikätovereiden seura puuttuu. Kerho, jossa käymme on kerran viikossa ja A-muru nauttii siellä olosta hurjasti. Hän leikkii ikätovereiden kanssa, jakaa lelujaan ja tekee äitinsä hurjan ylpeäksi. Se helpotti minua tässä päätöksessä, vaikka tiukkaa se teki.

    Hyvä kannanotto asiaan Maria!

  5. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Tuo pari päivää kuulostaa just sopivalta määrältä 🙂 Siinä saa sitten pari päivää olla kahden vauvan kanssa ja nauttia siitä. Toisaalta sitten muina arkipäivinä on myös vanhempi lapsi seurana, jonka kanssa voidaan yhdessä opetella uutta arkeja 🙂

  6. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Niimpä! 🙂 Toki toivottavaa olisi ettei tätä hyötyä käytettäs huvin vuoksi. Jos tilanne on sellainen, että lapset viihtyvät hyvin kotona, niin sitten olisi reilua antaa päiväkotipaikka jollekin sitä tarvitsevalle 🙂

  7. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Kiitos rakentavasta kommentista! 🙂 Tässä asiassa olisi hyvä, että nää päivähoitopaikat menevät tälläisissä tilanteissa myös tarvehankinnan mukaan. Jos vanhempi on kotona, niin sitten paikka annetaan sellaiselle vanhemmalle joka palaa töihin. Mutta jos tilaa on niin en nää siinä mitään huonoa, jos päiväkotipaikalle on oikeasti tarvetta, että vanhemmat lapset käy päiväkodissa. Jokainen perhe on niin erilainen ja pitäisi aina ajatella mikä on juuri sille perheelle se oikea ratkaisu 🙂

  8. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Tuo on varmasti oikea päätös, jos lapsi selvästi jo kaipaa ikäistään seuraa 🙂 Ja eihän siellä tarvii olla kuin esimerkiksi muutamana päivänä viikossa. Sekin varmasti on jo 3-vuotiaalle iso muutos elämässä. Lilianissa on jo nyt huomattavissa näitä muutoksia, vaikka vasta vajaa kuukausi ollaan käyty päiväkodissa. Enää lautaset ei lentele lattialle, eikä leluja heitellä niin kovalla voimalla ympäriinsä. Ryhmä esimerkki on varmasti suuressa roolissa kehittymisen kannalta päiväkodissa. Aina se ei välttämättä ole pelkkää positiivista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *