Hae
Love Beyond Words

Joulun taikaa

Tulipa kyllä tarpeeseen tää joulu. Ollaan tehty töitä taas koko syksy ilman lomia tai muita vapaita, joten 5 päivän vapaat joulun aikaan oli oikein tervetulleet. Päästiin joulun viettoon keskiviikkona ja edessä oli 400km ajomatka. Se kannatti, sillä perillä meitä odotti ihana valkoinen joulu (ainakin aaton aaton ja jouluaaton verran). Automatkat ovat aikaisemmin olleet kuin suoraan jostain kauhu elokuvasta, mutta tällä kertaa matka sujui paremmin kuin olisi voinut ikinä haaveillakaan. Lilian ei hermostunut kertaakaan! Hän lauleskeli iloisesti, katseli videoita ja paluumatkalla nukkui jopa reilun tunnin! Ihana saada vaihteeksi myös tälläinen ajomatka kokemus, sillä seuraava vaihe varmaan tulee olemaan se ”joko ollaan perillä” -vaihe. 
Kun saavuttiin kohteeseen oli ihanaa, kun meillä oli oikein kunnon talvi päivän ajan! Lilian pääsi pulkkailemaan sekä ihmettelemään lunta. Luksusta oli myös, kun sai vaan olla ja syödä. Ei tarvinnut stressata työasioista tai odottavasta todo-listasta koti hommien suhteen. Lilian on ollut aina todella sosiaalinen, mutta tällä kertaa seuraksi ei enää kelvannut ollenkaan isi tai äiti, kun vihdoin pääsi mummon luokse. Myös muut sukulaiset, joita harvemmin näkee olivat suosittuja leikkikavereita. Tämä järjestely kyllä kelpas meille vaihteen vuoksi 😀 
Meillä kävi myös joulupukki ja mun veli sai kunnian toimia tässä vaativassa tehtävässä. Lilianin ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän huomasi, että joulupukki tulikin käymään. Pieni jännitys näkyi neidistä, kun hän katseli silmät pöyreinä. Sen verran reipas tyttö hän kuitenkin oli, että uskalsi pukin syliin yhteiskuvaa varten. Rohkeuteen saattoi olla myös syynä se, että illalla sängyssä hän kuiskasi minulle, että ”pukki oli aika pelottava, mutta se oli setä”. Arvoitukseksi jäi tarkoittiko neiti, että pukki oli Lilianin setä vai jokin tuntematon setä… Mutta on nuo 2-vuotiaat fiksuja! 
Oltiin reissussa ajalla keskiviikko – lauantai, joten sunnuntaina saatiin vielä rentoutua kotona perheen kesken. Liliania odotti myös omassa kodissa kasa lahjoja, jotka pukki oli tuonut vahingossa sinne. Neiti oli yhtä hymyä ja availi tohkeissaan kaikki lahjat. Ihanaa nähdä pienen iloa kaikista lahjoista, vaikka vielä niitä kaikkein parhaimpia leluja on ne omat vanhat suosikit. 
Alla muutamat kuvat meidän joulusta. 

Miten teidän Joulu sujui? 🙂 

10 kommenttia

  1. Terhi | Äiti ja melukylän lapset kirjoitti:

    Ihanalta näyttää teidän joulu. 🙂

  2. Pirita | Pandamama kirjoitti:

    Hihi, kuulostaa tutulle nuo helpottuneet automatkat ja sukulaiset yli vanhempien -suosiminen 🙂

  3. Minnaa kirjoitti:

    Jee, onnittelut automatkasta! 🙂 Toivottavasti tuo vaihe kestäisi nyt pitkään!

    Meillä pelkkä ajatus pukin tapaamisesta sai kauhua aikaan. 😀 Lahjasäkki löytyi sitten eteisestä, onneksi, syliin asti ei olisi mitenkään uskallettu!

  4. Unknown kirjoitti:

    Oho, mei neiti ei viihdy autossa edes muutamaa kilometriä 😀

  5. kaikkeapientä kirjoitti:

    Ihania kuvia ♡

    Meillä oli tytön setä myös joulupukkina ja ekaksi Evelyn pelkäsi sitä, mutta sitten Evelyn tokasikin, että "Veeti" ja osotti sormella joulupukkia ::D Kyllä nuo kaksi vuotiaat tosiaan on fiksuja 😀

  6. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Kiitos! <3 Oli ihanaa!

  7. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hahah, no mut selväähän se on kun niitä näkee pari kertaa vuodessa ja meitä joka päivä 😀

  8. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Toivotaan! Tosin varmaan nykyaikana tuo "joko ollaan perillä" -vaihe on hieman helpompi, kun on kaikkea viihdykettä tarjolla 😀

  9. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Noo ehkä sitten kun alkaa viihtymään tabletin parissa ja saa jotain herkkuja matkan ajaksi 😉

  10. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hahah, eli vähän samalla lailla kuin meilläkin 😀 Aika hurjaa, että ne tunnistaa ketä siellä on parran takana. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *