Hae
Love Beyond Words

Kun esikoinen sairastaa..

Viime viikonloppuna kuulin miehen suusta ne kohtalokkaat sanat ”Lilian ei olekaan ollut todella pitkään aikaan kipeenä”. Arvasin heti mitä tuleva viikko tulee sisältämään. Se alkoi heti maanantaina, kun neiti oli syönyt hieman huonommin päiväkodissa. Tiistaina ruoka ei ollut enää maistunut ollenkaan ja illalla havaittavissa oli jo pientä lämpöä. Jouduttiin siis pohtimaan kumpi jää kotiin hoivaamaan pientä potilasta. Onneksi tällä viikolla se onnistui kätevästi niin, että Kimmo oli kotona ke ja to aamupäivän ja minun työpäivän päätyttyä hän lähti vasta töihin. Perjantaina olin puolestaan itse koko päivän kotona, joten kummallekaan ei tullut mitenkään kovin pitkää poissaoloa mikäli viikonlopun aikana saadaan neiti täysin kuntoon.

En varmaan koskaan totu Lilianin kohdalla näkemään häntä kipeänä. Muutos käytöksessä on todella huomattava, sillä hän on yleensä niin täynnä energiaa ettei pysy paikalla yhtään sekunttia. Kipeänä hän haluaa vaan istua sohvalla ja katsella videoita. Lisäksi hän osaa jossain määrin myös liioittelun taidon ja hän näyttää niin surkealta kun hän toistelee, että joka paikassa on pipi. Kuumeen aikana tämä varmasti on totta, mutta hän osaa myös käyttää sanaa silloin kun pitäisi lähteä päiväkotiin normaalina päivänä, sillä hän tietää ettei kipeänä tarvitse mennä. 
Esikoisen kohdalla varmasti kaikkiin perus sairauksiin suhtautuu erittäin huolehtivasti. Kuumeessa tarkkaillaan hengitys tiheytttä aika ajoin, lasketaan tunteja millä ajalla lääkkeen pitäisi vaikuttaa, tarkkaillaan mahdollisia muita kiputiloja ja  ollaan huolestuneita, siitä ettei neiti jaksa kiukutella ollenkaan. 
Päätin eilen ettei enää käyttäydytä niinkuin kipeenä pitäisi olla. Kuumetta oli vaan 38 astetta, joten neiti oli jo selkeesti virkeempi. Käytiin suihkussa, kammattiin hiukset hienosti ja puettiin ylle kaunis mekko. Laitettiin myös päälle hienot korut ja selattiin hienoja uusia kenkiä netistä. Ei mennyt kauaa niin neiti oli jälleen virkeä ja juoksenteli ympäriinsä. Iltaan mennessä kuume oli kokonaan kadonnut, eikä se tullut yönkään aikana takaisin. Aamulla neiti kiukutteli sitten monen päivän edestä.  Näyttää siltä, että saatiin oma pikku temperamenttinen neiti takaisin <3 

Muistan kun itse lapsena tykkäsin olla kuumeessa. Oli ihanaa jäädä peiton alle koko päiväksi ja katsoa videoita, kun ei tarvinnut nousta aikaisin kouluun. Ehkä Liliankin jo ajattelee jossain määrin samalla tavalla, sillä hän saa kotipäivän ja katsella koko päivän vauva videoita sylissä. En kuitenkaan varmaan koskaan osaa olla huolehtimatta liikaa. 

2 kommenttia

  1. Terhi | Äiti ja melukylän lapset kirjoitti:

    Hirveesti tuntuu nyt olevan kuumetta liikkeellä. Onneksi siellä voidaan jo paremmin. 🙂

  2. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Joo niin tuntuu olevan :/ Lilian onneksi on jo oma itsensä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *