Hae
Love Beyond Words

Vanhempien selviytymisopas: Uhmaikä

Tulee aika jolloin kaikki ei enää sujukaan vanhempien määräämään tahtiin, vaan lapsi alkaa osoittaa omaa tahtoa. Itsenäistyminen on niin vahvaa, että rajoja kokeillaan yleensä joka tilanteessa. Historiaan jäävät rauhalliset kauppareissut, kun lapsi istuu tyytyväisenä kärryjen kyydissä sekä hyvin sujuneet kyläilyreissut, joissa lapsi näyttää ne kaikista parhaimmat puolensa. Olen koonnut tähän postaukseen 5 kohdan listan miten olen koittanut pärjätä uhmaikäisen taaperon vauhdissa.
1. Neuvottele
Kello lähenee paha enteisesti lounas aikaa, eikä taapero tee elettäkään lähteä pois puistosta. Pahin virhe tässä vaiheessa on sanoa pelkästään ” nyt lähdetään kotiin ”.  Tämän jälkeen voit olla varma, että hän heittäytyy makarooniksi hiekkalaatikolla, etkä saa häntä kotiin muutakuin kantamalla sätkivän ja kiljuvan lapsen kainalossa. Olen oppinut alustamaan kotiin lähtöä jo hyvissä ajoin. Lapselle sanotaan, että kotiin lähdetään, kun hän on saanut tehtyä hiekkakakun valmiiksi ja sen jälkeen hän voi vielä käydä keinumassa. Tärkeää on mainita riittävän usein, että keinumisen jälkeen mennään kotiin. Toimiva kikka on myös  luvata jotain kivaa tekemistä sisällä. Tämä toimii myös erittäin hyvin päiväunille mentäessä, kun lupaa että päiväunien jälkeen lähdetään heti uudestaan ulos.
2. Pidä lupaukset
Jos jotain lupaa lapselle, niin se kannattaa myös pitää. Tämän ikäisellä muisti on jo tajuttoman hyvä. Hän saattaa muistaa puolen vuoden takaisia pieniä asioita, joista sinulla ei ole enää mitään muistikuvaa. Jos olet luvannut hänelle kauppareissulla herkun, niin voit olla varma, ettei hän ole kovin tyytyväinen, jos rikot lupauksesi. Uskon, että molemmin puolinen lupauksien pitäminen on avain jo tässä vaiheessa keskinäiseen luottamukseen. Myös lapsi voi luvata olla kiltisti koko kauppareissun.
3. Palkitse ja kehu
Mikäli lapsi osaa pitää lupauksen on se juhlan paikka. Kehujen avulla lapsi oppii sen, että hyvästä käytöksestä seuraa hyvä mieli.  Lasta pitää muutenkin kehua aina, kun hän onnistuu jossain, sillä itseluottamus kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi uusien asioiden oppiminen vaatii paljon itseluottamusta ja rohkeutta lapselta. Tällä hetkellä kuivaksi opettelu on yksi sellainen asia. Aina, kun hän edistyy projektin suhteen on syytä kehua paljon. Sen sijaan vahinkojen sattuessa ei kannata hermostua, sillä se voi ahdistaa myös lapsen mieltä ja vaikeuttaa asian opettelua.
4. Anna tilaa oppia
Muista, että taaperot ovat myös osaltaan hirveän omatoimisia. Anna tilaa heille opetelle pukemaan ja ruokailemaan. Vaikka itsellä olisi kuinka kiire, on tärkeää antaa lapsen ainakin yrittää tehdä asiat itse. Jos asia ei onnistu, niin vanhempi voi auttaa alkuun, jonka jälkeen lapsi osaa tehdä asian loppuun. Näin lapsi voi olla ylpeä omasta saavutuksestaan.
5. Muista myös rajat
Vaikka helpommin aina pääsisi, jos aina antaisi periksi lapsen tahdolle, niin loppujen lopuksi tämä ei olisi kovin fiksua. On myös tärkeää opettaa se, että kaikkia ei saa tehdä. Tässäkin on hyvä keino opetella asioita niin, ettei vanhempi ole diktaattori, joka päättää kaikesta kaiken, vaan antaa vaihtoehtoja. Esimerkiksi välipalalla voidaan valita kahdesta eri vaihtoehdosta. Parhaiten rajatkin oppii vaan puhumalla. Voi esimerkiksi kertoa ”ettei toista saa satuttaa, koska toiselle tulee paha mieli.” Kaikilla säännöillä tuleekin olla aina sellainen peruste, jonka lapsi myös ymmärtää. Pelkkä ”ei saa tehdä jotain” ei varmastikaan jää kenenkään päähän.
Uhmaraivareita  voi saada mistä tahansa, eikä välttämättä syytä tarvitse edes olla. Raivarin iskiessä on parempi antaa lapsen on paras vaan raivota enemmät höyryt pois. Rajojen oppiminen vaatii myös paljon vastalauseita. Kun pahin huuto on laantunut, niin on hyvä ottaa lapsi syliin ja selittää hänelle miksei esimerkiksi ulos voi lähteä ilman hanskoja talvella tai miksi aina iltaisin on mentävä nukkumaan. Joskus jo asetettujen rajojen rikkominen ajaa vanhemmatkin raivon partaalle, mutta kova äänen käyttö ei myöskään ole se ratkaisu. Se saattaa pelottaa lasta tai pahentaa uhmaaraivaria entisestään.

Nämä vinkit eivät pohjaudu mistään kasvatus kirjoista, vaan oman käytännön kokemuksen kautta. On myös tärkeää muistaa, että jokainen lapsi on täysin oma yksilönsä ja kaikkiin tehoaa eri keinot erilailla. Ajan myötä vanhempi oppii tuntemaan oman lapsensa parheiten ja tietää mistä naruista vedellä. Tärkeää on myös hyväksyä se tosiasia ettei kannata edes yrittää olla kasvutus oppaiden täydellinen malli äiti. Joskus on ihan ok antaa lapsen katsoa tv:tä yli suositusrajojen tai käydä hakemassa jotain todella epäterveellistä pikaruokaa.

Miten teillä selvitään läpi uhma kausien? 

 

7 kommenttia

  1. JohaNna / Arjen miljonääri kirjoitti:

    Juuri näin! Olen itsekin hyväksi havainnut nuo keinot, todellakin toimii (useimmiten 😉 )!

  2. Tiia/Lasten tapaan kirjoitti:

    Tutulta kuulostaa, itseasiassa kirjoitinkin pienen pätkän kuopuksen orastavasta uhmasta viime viikolla 🙂 Jos yhtään veljeensä tulee emme tule pääsemään helpolla. Hyvät ja tutun kuuloiset ohjeet näin äitinä, sekä päiväkodin tätinä 🙂

  3. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Niin juuri useimmiten… Välillä ei sitten taas mikään toimi 😀

  4. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Huomasinkin sen tekstin juuri kun olin julkaissut tämän muistaakseni 😀 Alkava uhma on jotenkin aika erilaista kun tämä, kun neiti osaa jo oikeasti olla itsenäinen ja järkevä useimmiten. Yleensä nykyään tehoaa jo puhe ja tyhmyyksiä ei tehdä koko ajan, mutta silloin kun se uhmavaihe tulee päälle, niin sitä tilannetta on vaikea saada haltuun.

  5. Viivi kirjoitti:

    Hyvä ja asiat tiivistävä teksti! Lisäisin noiden joukkoon vielä tunteista puhumisen sitten kun se pahin kiukku menee ohi. Rauhallisuus, ennakointi ja monta ässää hihassa vievät aika pitkälle 😀

  6. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hyvä lisäys! 🙂 Tunteistä pitäisikin enemmän vielä puhua meidän perheessä. 🙂 Rauhallisuudella on iso merkitys ja tässä ammatissa sitä kyllä pystyy kehittämään 😀

  7. Minna kirjoitti:

    Samoilla keinoilla meilläkin mennään. 🙂 Ennakointi on tärkeintä, eli se, että kerrotaan, että nyt ehdit vielä vähän keinua tai laskea leikkimäestä kolme kertaa, ja sitten lähdetään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *