Hae
Love Beyond Words

Kuukauden arkiruoka – Kantarellirisotto

Risotosta tulee monelle mieleen  se kuiva jauhelihasta ja herne-maissi-paprikasta tehty mauton ruoka. Risotto on kuitenkin oikein tehtynä jotain aivan muuta ja se on yksi suosikkiruuistani. Ruuan tekeminen vaatii hieman aikaa hellan äärellä, sillä avain on lisätä nestettä vain vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen.

 

Ainekset

5dl kantarelleja 
kevätsipulia
valkosipulia
suolaa 
mustapippuria
voita
1.5dl risottoriisiä
1dl kuivaa valkoviiniä
4dl kasvislientä
parmasaania
basilikaa/tinjamia/lehtipersiljaa
 
Puhdista ja paloittele kantarellit. Hienonna sipulit. Kuumenna voi pannulla ja paista sienet sekä sipulit. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Kuumenna voi kattilassa, lisää riisi ja kuullota hieman. Kaada joukkoon valkoviini ja anna kiehahtaa. Lisää joukkoon vähitellen kasvislientä koko ajan sekoittaen. Lisää juokkoon kanterelli-sienisekoitus, parmesaani ja tuoreet yrtit. Tarjoile heti.

”No kumpi se on?”

Maanantaina koitti vihdoin se päivä, kun päästiin kurkkimaan masuasukkia. Aamupäivä sujui hitaasti töissä, sillä ultra-aika oli vasta klo 12.00. Oltiin hyvissä ajoin 15 min ennen aikaa odottelemassa Jorvin äitiyspoliklinikalla omaa vuoroa, joka onneksi ei ollut myöhässä. Fiilis oli hyvä ja odottava, sillä potkut ovat vahvistuneet viikkojen myötä, joten tiesin kaverin olevan hyvissä voimissa ja elossa. Vihdoin kello tuli 12 ja kätilö kutsui meidät sisään. Perus vointi kyselyiden jälkeen päästiin kurkistamaan mitä pieni touhuaa. Hän oli heti virkeenä ja heilutteli kovasti jalkoja sekä käsiään. Myös jalkoväli vilahti lähes samantien ruudulle, eikä sen jälkeen edes mun miehelle jäänyt epäselväksi sukupuoli. Kätilö kuitenkin taitavasti vei laitteen toisaalle ja kysyi hetken päästä ”niin olitteko ajatelleet, että haluatteko tietää myös sukupuolen, sillä hän kyllä aika hyvin sen täällä jo esittelee”.
Pääasia kuitenkin oli, että pienellä oli kaikki hyvin. Kätilö kertoi todella tarkasti sydämen toiminnan ja eri läppien sekä kammioiden merkityksen. Tämän jälkeen tutkittiin pää ja myös veren virtaamista sydämessä ja aivoissa katseltiin. Mittoja otettiin päästä ja ainakin isoimmista luista. Pieni vastasi lasketun ajan mukaisia mittoja ja painoa oli 335g. Istukka sijaitsee jälleen etuseinämässä, joten tunnen vieläkin potkut ainoastaan mahan yläpuolella tai alapuolella. Onneksi tällä kertaa kuitenkaan ei tarvinnut odottaa pieniä potkuja niin kauan mitä viimeksi.
Kumpi meille sitten on tulossa…?

Meille odotetaan syntyväksi tammikuussa pientä POIKAA!

Voi miten hurjan onnellinen olen. Raskauden alussa kieltämättä päädyin haaveilemaan pienistä vaaleanpunaisista mekoista, mutta mitä lähemmäksi rakenneultraa mentiin sitä enemmän selasin myös poikien vaatteita. Kun saatiin varmuus sukupuoleen, tiesin heti, että näin sen kuuluukin olla. On rikkaus olla sekä tytön, että pojan äiti. Ehkä myös Kimmolle on kiva päästä nauttimaan poikien jutuista, vaikka tytöt onkin ihastuttavia (isin tyttöjä), niin poika tulee täydentämään meidän perheen. Lilianille ajatus pikkuveljestä on ollut koko ajan varma, sillä hän ei ole muusta puhunutkaan kuin tulevasta pikkuveljestä.
Kuinka moni siellä ruudun toisella puolella veikkasi meille poikaa? 🙂