Hae
Love Beyond Words

”Mulla on tylsää”

Tuo on lause, jota ei meillä ole kuultu ennen eilistä yhtään kertaa, mutta luulempa että se tullaan vielä kuulemaan lukuisia kertoja tästä eteenpäin. Lilian on tottunut siihen, että jokaiselle päivälle on ollut paljon ohjelmaa ja hän on myös itse keksinyt tekemistä muulle ajalle. Päiväkodissa ollessa hän ei myöskään päässyt leikkimään juurikaan omilla leluilla, joten niihinkään ei ehtinyt kyllästyä. Vauvan synnyttyä kuitenkin päivät menee pitkälti kotona, sillä ulkonakaan ei voi kovin pienen vauvan kanssa olla pitkiä aikoja. Jokin lamaantumisen vaihe on tullut myös omien leikkien keksimiseen, sillä aikaisemmin viihdyttiin jo ainakin tunti itse leikkien, mutta nyt harvemmin minuuttiakaan. Tämä on toki ihan ymmärrettävää näin alussa, sillä neiti on joutunut luopumaan keskipisteenä olemisesta ja haluaa nyt kaiken huomion mikä on mahdollista. 
Eilen meillä oli ensimmäistä kertaa sellainen päivä, kun Kimmo oli koko päivän töissä ja tuli vasta yöllä takaisin. Tylsyys iski kuitenkin jo 11 aikoihin, sillä neidillä oli pitkä päivä odottaa muskarin aloitusta, jonne hän pääsi eilen ensimmäistä kertaa. Miten päivä silloin tuntuukaan niin pitkältä, kun joutuu koko päivän jotain odottamaan? Tylsyys ei varmasti ole lapselle pahasta, vaikka se aiheuttaakin ehkä turhaa kitinää, eikä tylsyyden iskiessä lapsi tunnu keksivän itse mitään järkevää tekemistä. Toki myös äidin itsetunnolle käy, jos lapsi valittaa miksei kerho voisi kestää pidempään tai haikaillaan päiväkotiin, jossa vois olla koko päivän vaan leikkimässä kavereiden kanssa. 
Osaltaan tämä talven kylmyys ja pimeys tylsistyttää. Meistä kukaan ei tykkää ulkoilla pitkiä aikoja ja neitikin valittaa kylmyyttä nenänpäässä aika nopeasti. Asia on varmasti eri, jos ulkona olisi aina jotain järkevää tekemistä talvella, mutta kerrastalon pihasta joutuu yleensä lähtemään pidemmälle etsimään kunnon mäkiä ja lumikasoja. Tosin nyt sitä luntakaan ei ole juuri ollut. Onneksi mennään koko ajan kohti kevättä ja vauva kasvaa, joten ehkä mekin selvitään talven aiheuttamasta tylsyys puuskista. 

4 kommenttia

  1. Pirita | Pandamama kirjoitti:

    Tunti itse leikkimistä?! Wau! Meillä on ollut maksimissaan varmaan 3 minuuttia! Saas nähdä kuin käy, kun vauva tulee – ehkä sitten alkaa oma leikki kiinnostaakin, kun ei jaksa kuunnella vauvan kitinää 😛

    Kesä kyllä varmasti helpottaa niin monessa suhteessa. Sitten voi olla pidempiä aikoja ulkona ja ulkoa löytyy ehkä sitä leikkiseuraakin ihan kun vaan menee sinne pihalle. Ja mekin ollaan sit kesällä kotona 🙂

    Tsemppiä arkeen, valoisampaa kohti onneksi mennään!

  2. Sanni kirjoitti:

    Sama täällä…tämä synkkä ja kylmä talvi alkaa jo toden teolla kypsyttää ja tuntuu ettei ulkona jaksa kauaa olla. Vaikka nyt ollaankin muutamana viime päivinä saatu nauttia ihanista kevätkeleistä <3 Mutta kyllä sitä vaan odottaa kevään tuloa ja haalarirumban loppumista, valoisia iltoja ja kaikkea mielekästä tekemistä 🙂

  3. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hhaha joo se oli kyllä aika outoa, kun yhtäkkiä hän ei enää tarviikaan aikuista 😀 Lilianilla on kyllä niin hyvä mielikuvitus, että sen leikit on niin monipuolisia. Nyt taas alkaa omat leikit kiinnostaa, kun vauva on jo vanha juttu eikä sen vieressä tarvii koko ajan pörrätä 😀

  4. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Joo alkuviikko onkin ollut ihana! Tuntuu, että heti on kaikilla ollut parempi mieli! Kohta voi vaan lähteä ulos ilman taistelua 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *