Hae
Love Beyond Words

Karhunpoika sairastaa

Me onnistuttiin saamaan reissusta kunnon pöpö Patrikille, sillä hän sairastui sen jälkeen ekaan kuumeeseen. Nämä pikkuisten sairastelut on aina jotenkin todella ahdistavia, sillä yhtäkkiä virtaa ei olekaan niin paljon. Erityisesti pienen vauvan kohdalla saa olla huolissaan, kun ruokaa ja juomaa olisi hyvä saada kuitenkin jonkun verran menemään alas, ettei ala heikottamaan. 

Patrikille nousi kuume 39 asteen paikkeille ja hän ei ollut kovin leikkituulella. Mitään flunssan tapaista ei juurikaan ollut havaittavissa, joten diagnisoin taudin vauvarokoksi, sillä samalla hetkellä kun kuume katosi ilmestyi hänen vartalo täyteen pieniä pisteitä, jotka katosivat sormella painettaessa. Vauvarokko on siinä mielessä ikävä tauti, että kuume saattaa olla todella korkealla useamman päivän, eikä muita oireita välttämättä ole. Yleensähän pelkkää kuumetta ei pitäisi olla, tai niin ainakin olen ollut siinä uskossa?  
Lähes viikon ajan poika lakkoili myös ruuan kanssa, joka on ihan uusi juttu, sillä yleensä hän on hotkaissut kaikki menemään.  Ekan lusikallisen jälkeen suu pysyi tiukasti kiinni taudin ollessa päällä, mutta pikkuhiljaa alkoivat hedelmäsoseet jälleen maistua. Tänään oli eka päivä, kun kaikki meni alas aamupuurosta lähtien ja muutenkin poika on nyt terve oma itsensä.
En varmaan koskaan osaa olla stressaamatta sairastelujen kanssa. Joku vois sillon kieltää minulta googlettamisen, sillä onnistun pilaamaan jo valmiiksi huonot yöunet sillä, että googletan kaikkia mahdollisia tautivaihtoehtoja läpi yön. Tällä kertaa pääsin jo puutiaisaivokuumeeseen ja borrelioosiin asti, vaikka edes mitään punkkeja ei ole ollut tarrautuneena kiinni. Panikoin varsinkin sillon, jos kuume jatkuvasti nousee uudelleen takaisin tai ei ala laskemaan nopeasti lääkkeen antamisen jälkeen alas. Tarkkailen myös hysteerisenä hengitysääniä, ihomuutoksia ja virkeystasoa. Voi kumpa voisin ottaa itselleni kaikki lapseni kivut ja taudit, niin ei tarvitsi katsella toisen huonoa oloa. Näin pienelle on hankala edes selittää, että tauti menee ohi ja kohta tuntuu taas paremmalta. Nyt onneksi on vauvarokko Patrikin osalta sairastettu, eikä tarvitse enää sitä pelätä. 

Äitiysloman jälkeen yrittäjäksi?

En vielä tiedä mitä tekisin, kun aika kotona jälleen päättyy. En vielä ole hetkeäkään ole kaivannut takaisin töihin, mutta se aika tulee kuitenkin jossain vaiheessa eteen. Äitiysloma loppuu jo lokakuun puolessa välin, mutta onneksi minulla on mahdollisuus jäädä vielä kotiin ensi vuoden elokuuhun asti. Tuntuisi kauhistuttavalta, että Patrik menisi jo nyt päiväkotiin, sillä se on tällä hetkellä vielä niin kiinni minussa. Toisaalta nää pienet sopeutuu todella nopeasti, joten en enää yhtälailla stressaa päiväkodin aloitustakaan. Mutta entä jos en halua enää palata siihen oravanpyörään, jossa lapsia nähdään muutama hassu tunti illalla ja sekin aika käytetään ruuanlaittoon ja iltapesuihin? Tajuan sen nyt liian hyvin, että lapset ovat pieniä vain hetken ja se hetki on nopeasti ohi. Katsoessani Liliania näen jo ison ja reippaan tytön, joka ei tarvitse äitiä, jos ympärillä on kavereita ja mielenkiintoista tekemistä. Äidin nenän edestä suljetaan ovi, kun halutaan leikkiä rauhassa ja äitiä hoputetaan aamuisin, kun kerhoon on kiire lähteä. Mitä sitten, kun Patrik on myös samassa iässä? 
Sydän särkyy siitä, jos menettäisin ajan kotona, kun lapset ovat ihan pieniä. Haaveena onkin, että pystyisin tekemään ainakin osaksi töitä jossain vaiheessa kotoa käsin. Tämä olisi hienoa erityisesti silloin, kun molempien koulutiet alkaisi. Minun koulutuksella yrittäjyys olisi varmasti hyvin mahdollista, sillä haluaisin tehdä tulevaisuudessa kirjanpitäjän hommia. Tällä hetkellä mietinnässä on myös idea, jossa valmistaisin/jälleenmyisin puisia vauvan puruleluja ja muita lasten sisustarvikkeita, jotka olisi valmistettu puusta. 

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon rohkeutta ja aikaa panostaa alkuun. Tällä hetkellä tuntuu, että molemmat puuttuu, sillä kotihoidon tuki jakson alkaessa, tuntuisi hurjalta tehdä mitään alkuinvestointeja johonkin, mikä voi olla taloudellinen katastrofi. Myöskään aikaa ei ole selvittää onko tälläsillä tuotteilla/palveluilla oikeasti kysyntää tai selvittää erilaisia markkinointi mahdollisuuksia. 

Ottaisin mielelläni vastaan kokemuksia miten muut pienyrittäjät ovat lähteneet liikkeelle? Oletteko heti perustaneet oman toiminimen vai aloittaneet ns. kevytyrittäjänä? 

Jatkossa pyrin myös panostamaan blogiin enemmän. Tämä ei välttämättä tarkoita postausten määrällisesti muutoksia, mutta panostuksia kuvien ja tekstin sisältöön. Olen aloittanut tätä projektia uusimalla bannerin ja tekemällä ylhäälle uusia välilehtiä, jotta blogin seurantakanavat löytyvät helposti. Ylhäältä löytyy nyt myös laajempi esittely sivu minusta. 
Onko teillä lukijoilla toiveita siitä minkälaista sisältöä toivotte blogiin? Tai parannusehdotuksia blogin ulkoasuun/fontteihin/väreihin tms.? Sana on täysin vapaa ja kaikista eniten kirjoitan sellaisista aiheista mitkä kiinnostavat myös teitä!