Hae
Love Beyond Words

Oispa ihanaa, jos meillä olisi lapsia…

Ne surullisen kuuluisat viimeiset sanat, jonka jälkeen mikään ei ole niinkuin ennen… Voi kuinka erilaiselta maailmaa näyttääkään ilman lapsia, kun kaikki oikeesti on helppoa. Lapsettomien ihmisten on oikeasti mahdotonta tajuta miten vaikeaa edes perusasioiden hoitaminen on lasten kanssa. Otetaampa pari yksinkertaista esimerkkiä:

1. Vessassa käynti 


Lapsia ei pääse pakoon minnekään, ei edes vessaan. Saatat päästä kyllä livahtamaan vessaan sisälle yksin, mutta nämä pirulaiset huomaamat sekunnin tuhannesosassa, että äiti on kadonnut jonnekin ja voi luoja mikä show siitä alkaakaan, kun olet lukittautunut YKSIN vessaan. Lapset roikkuvat oven kahvassa kiinni, hakkaavat ovea ja huutavat pissahätää. Se siitä omasta ajasta ja some tauosta. 

2. Ulos lähteminen


Ilman lapsia se käy kutakuinkin näin – hmm, voisimpa lähteä käymään pikaisesti kaupassa, puen vaatteet päälle ja ovesta ulos. Lasten kanssa se menee näin. Huomaat, että maito on lopussa, joten kauppaan on lähdettävä. Pyydät isompaa pukemaan ulkovaatteita, joka ei suostu pukemaan kuin sen yhden kevät takin, vaikka ulkona sataa räntää niskaan. Samaan aikaan yrität pukea toista makarooniksi heittäytyvää poikaa ulkovaatteisiin ja kuuntelet isomman valitusta, kun mitkään kengätkään ei ole hyvät. Alat etsimään kadonneita lapasia, isomman lapsen valitus yltyy huudoksia ja hän kieltäytyy lähtemästä minnekään, sillä hän ei halua todellakaan laittaa talvitakkia. Olet löytänyt kadonneen lapasen sohvatyynyn välistä ja huomaat, että pienempi on kerennyt vessaan nuolemaan wc-harjaa ja repinyt puolet vaatteista pois päältä matkan varrella. Saat lahjottua isomman pukemaan lupaamalla kaupasta jonkun yllätyksen. Kummatkin lapset ovat vaatteet päällä, kunnes isompi muistaa vessahädän ja sen, että nukke pitää myös ottaa mukaan. Alat etsimään nukkea, jota ei löydy mistään, pienempi hermustuu rattaissa odotteluun ja isompi lapsi hermostuu, kun nukkea ei löydy ja vaatteet ovat jälleen puettava päälle. Päätät unohtaa koko kauppareissun ja hyväksyä tosiasian ettei aamulla ole edes kahviin maitoa. 

3. Ruuanlaittaminen


Voi kumpa rentouttavaa puuhaa ennen ruuanlaitto oli. Lasi viiniä, joku ihana uusi resepti kokeilussa ja hyvä tunnelmallinen musiikki. Lasten kanssa se menee niin, että ruuanlaittoon varataan max 5 minuuttia aikaa, sillä joudut keskeyttämään ruuanlaiton vähintään puolen minuutin välein, sillä samalla yrität estää katastrofeja tapahtumasta muualla päin asuntoa. Yksikin minuutti voi olla liikaa, jos yrität keskittyä pelkästään ruuanlaittoon, sillä sinä aikana poika saattaa olla tyhjentänyt olohuoneen kaapit, sisko on saattanut uusia sisustusta väreillä tai veli on joutunut epäilyttävien kokeiden uhriksi siskonsa koekaniinina. 

4. Rentouttava loma


Voi vitsit sitä aikaa, kun oikeesti voi puhua lomasta sanalla rentouttava. Se oli niin ihanaa, kun sai pakata laukut ja suuunnata kavereitten kanssa kentälle. Kohteella ei ollut mitään muuta väliä, kunhan siellä pystyi vaan nauttimaan lomasta. 
Nykyään sitä aloitetaan loman suunnittelu hyvissä ajoin. Äkkilähdöt jonnekin määrittämättömään x-paikkaan on pois suljettu vaihtoehto, vaan sen sijaan vertaillaan hotellin palveluja, sijaintia kentästä, lapsiystävällistä maastoa, lähimpiä ruokakauppoja, rannan sijaintia, hotellin uima-altaita, hotellin melutasoa, nähtävyyksiä, aktiviteetteja ynnä muuta. Jos ei tämä itsestään ole stressaavaa, niin lapset tuovat siihen oman mausteensa kysymällä puolen vuoden ajan tunnin välein, koska lähdetään lomalle. Lasten odotukset nousevat koko ajan korkeammalle samoiten kun vanhempien stressitaso. 
Sitten kun se matkapäivä vihdoin koittaa, niin se itse matkustaminen. HUH. Voisko tän osuuden vaan skipata, sillä stressaat itsesi hengiltä millä ihmeellä saat lapset pysymään tyytyväisenä monta tuntia paikallaan pienessä tilassa. Autolla matkustaminenkaan ei ole yhtään sen parempi vaihteohto, sillä joudut kuuntelemaan 6h jatkuvalla toistalla sitä samaa rallatusta ”pyörät ne pyörivät ympäri ja ympäri, koko päivän”. Siis kirjainmellisesti. Siis se rallatus vaan jatkuu koko matkan. Eikä ne lopeta. Edes lahjonta ei tehoa. ”ympäri, ja ympäri, koko päivän…” Kaukaisesti muistan vielä sen ajan, kun automatkoilla sai oikeasti kuunnella niitä lempikappaleita cd-levyltä.
Siis lapsettomat ihmiset elkää kuvitelko tietävänsä miltä se tuntuu, kun on lapsia. Kerran yksi ystävä sanoi, että hyvä syy on tehdä lapsia, että pääsee käymään lastentapahtumissa. Välillä en tiedä pitäiskö mun itkee vai nauraa tälle. KYLLÄ lasten kanssa joutuu ja pääsee käymään erilaisissa paikoissa, mutta välillä se on vaan suoraansanottuna niin V*T*N rasittavaa, kun olet järkkäillyt kivaa yhteistä tekemistä ja se hauska tapahtuma päättyy siihen, kun pääsette paikalle, niin lapsi saa megaraivarit ja koko aika meneekin sit siinä kun yrität rauhoitella tilannetta ja päädyt lopulta vaan lähtemään kotiin. Ajatella ilman lapsia olisit päässyt oikeasti jopa nauttimaan tapahtumasta. 
(Sori tästä, mun lapset on oikeesti maailman ihanempia  ja olisinhan mä nyt ihan hukassa ilman näitä mun päivänsäteitä ;)) 

8 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Voi kyllä. Niin rakkaita kun lapset onkin, niin elämä on joskus ihan kamalaa. Viikonloppuaamuna revitään kukon laulun aikaan ylös, kaupassa riehutaan kun ei saada kaikkea mihin silmät osuu, kotona tapellaan kun toi teki sitä ja tätä jne. Lastentapahtumat on ajatuksen tasolla jee, mut joo, jonota tunti poniajeluumn ja lapsi toteaa et eikun en mä haluakaan. Tai vetää ne kilarit siellä. Elämän raadollisuutta lasten kanssa ei voi tajuta ennen kuin on lapsia. Yhden lapsen kanssa se raadollisuus voi jäädä vähäisemmäksi, jos lapsi on kovin kiltti 😉 Mut ihania ne on, kaikessa karmivuudessaankin <3

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Hah, tämä oli hauska, neljän pienen äitinä tunnistin monta kohtaa. 😀 Eroavaisuutena toki, että meillä mennään viikonloppumatkoja jopa 12tuntia ajoa päivässä lasten kanssa… Siis ihan vaan siksi että aikuiset nimenomaan Saa kuunnella niitä omia lemppareita ja meidän lapset rakastaa autoilua. Jälkimmäisestä johtuen se auto on ainoa paikka missä ne eivät huuda, riitele eikä kenenkään maailma kaadu.:D Ruokakin tulee matkanvarrella valmiiseen pöytään, joten oma nautinto on maksimoitu.
    😀 Must on ihanaa, kun ihmisten ilmoilla meidän 2-8 vuotiaat jostain syystä käyttäytyy tosi nätisti, joten yleensä viihdytään paremmin ulkoilmassa kuin kotona jos aikataulut antaa myöten. Siihen itse lähtemiseen taas auttaa ennakointi, meidän ipanoilla on tietyt lelut ja jutut mitä raijaavat mukana ja ne öaitetaan valmiuteen samalla kun otan esiin ulkovaatteetkin.:D

  3. Anonyymi kirjoitti:

    Toi vessassa käynti on niin totta 😀 Yritin eilen laittaa oven kiinni mutta pienin oli heti hakkaamassa ovea ja huusi niin kauan että avasin oven. Lisäisin listaan vielä nukkumisen. Vasta lasten saannin jälkeen olen tajunnut miten ihana asia nukkuminen on ja päikkärit myös. Mutta eipä onnistu enää.

    Lapseton kaveri valitti eilen kuinka väsynyt hän on oltuaan lauantaina pikkujouluissa ja maanantaiksi piti jaksaa iltavuoroon. Hän oli kuulemma joutunut heräämään JO klo 10 nukuttuaan VAIN 8 tuntia. Itsehän olin nukkunut 3 tuntia kolmessa pätkässä, joten sympatiaa oli vaikea antaa. Tottakai jokainen kokee väsymyksen eri tavalla mutta tässä kun on 11,5 kuukautta valvonut niin on vähän hankala olla pahoillaan toisen puolesta.

  4. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hahaa joo tuokin on niin tuttua, että eka jonotetaan sata vuotta ja sitten ei halutakaan, vaikka jonossa ollaan varmistettu moneen kertaan, että haluathan varmasti myös sitten mennä 😀 😀 Hih, mut eihän se tätä hullunmyllyä kauaa ole, sitten taas eri ongelmat kun tulee kouluikä vastaan 😀

  5. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Wow ihanaa että automatkat sujuu noin hienosti monen kanssa! Meilläkin varmaan 4v osais jo hienosti mennä matkat, kun autossa pystyy kyllä paljon tekemään matkan aikana, mutta 11kk vanha poika ei vielä oikeen ymmärrä sitä miksi pitäs istua koko matka paikallaan 😀 Mutta jatkossa varmastikin on paljon rennompaa taas matkustaminen 🙂

  6. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Jooo! Nukkuminen onkin todella hyvä lisä tähän listaan! Mitenkä olinkaan unohtanut sen kokonaan, vaikka rakastan nukkumista 😀 Kaikki näyttäs aina miljoona kertaa valoisammalle jos sais vaan nukkua hyvät yöunet 😀 Olihan nuo pikkasen erilaisempia ongelmia sillon kun eleli ilman lapsia. 😀 nyt ei saa ees kärsiä siitä krapulasta rauhassa 😀

  7. Minna kirjoitti:

    Hahaa, niin totta 😀 Käytiin viikonloppuna kylässä lapsettomalla kaveripariskunnalla, heillä on kaunis, siisti, rempattu koti ja he lukevat, harrastavat ja matkustelevat. Sanottiin miehen kanssa yhtä aikaa ääneen, että me valittiin niiiiiin väärin. 😀 Välillä haaveilen myös avioerosta ja lapset viikko-viikko – systeemistä, tai ehkä voisin olla etä-äiti ja tavata lapsia vain joka toinen viikonloppu. Se ihana hiljaisuus ja rauha ympärillä, ah.

    (Vakavissaan, en tietenkään kadu lapsiani, he ovat ihania ja meidän elämä on ihanaa nyt. Nautin, mutta haaveilen samalla niistä ajoista, kun nuo asuvat toisella paikkakunnalla ja saan valittaa siitä, kun niitä näkee ihan liian harvoin)

  8. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    ÄÄäh, oon unohtanut vastata tähän :/ Mutta ihana kommentti 😀 Hahha joo tuo viikko-viikko systeemi ois aika luksusta 😀 Tosin varmaan siitäkin tulis aika järjetön ikävä ja morkkis, sillä miten viikon selviää ilman lapsia? 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *