Hae
Love Beyond Words

Lupaan olla rennompi Äiti

Tämä tulee olemaan mitä luultavimmin viimeinen kotiäiti kausi, ja edes kokonaista vuotta ei ole enää jäljellä. Ajatus tuntuu todella musertavalta, sillä toisen lapsen kohdalla olen oikeasti nauttinut tästä ajanjaksosta. Vaikka vauvavuosi on kaikessa stressaavuudessaan todella raskasta, niin on tää silti todella ihanaa aikaa, kun saa olla päivät ilman kiirettä. Kauhulla odotan taas sitä, kun lapsia näkee vain muutaman tunnin päivässä ja sekin aika menee pakollisiin arki rutiineihin. Pakko sanoa etten odota yhtään vielä työelämää, vaikkakin tiedän, että en ehkä ole silloin ehkä ihan näin kiukkunen. Tänä vuonna lupaankin olla rennompi äiti ja nauttia näistä viimeisista kuukausista kotona yhdessä lasten kanssa. 

Yleensä hermostun ekan kerran jossain vaiheessa aamutouhuja, vaikka kuinka koitan tsempata edellisenä iltana pysymään rauhallisena. Mutta kun neiti repii pelihousut heti ensimmäiseksi aamutuimaan, kun sukkikset ei mene jalkaan, molemmat kiljuu kilpaa aamupalaa, toinen kaataa maidot pöydälle, puurot lentää vaatteille jne. on mun zen-tyyneys jossain ihan muualla viimeistään siinä vaiheessa kun yritetään pukea kolmea kerrosta vaatetta päälle. Työ-minä jättää lapset näitten aamukiukkujen jälkeen päiväkotiin ja toivottaa onnea ja menestystä lapsien kanssa päiväkodin tädeille. Itse painelen jäähdyttelemään itseäni työmatkalle, joka onkin ihanaa omaa-aikaa heti aamutuimaan. Työpäivän jälkeen ei varmasti ole enää aamukiukut mielessä. Mutta nyt eletään vielä tätä hetkeä ja sitä miten päivä saadaan kivasti käyntiin ettei se karkaa väärille urille heti alusta?

Tässä hetkessä meillä ei ole vielä ole yleensä kiire mihinkään. Kerhokin alkaa vasta klo 9, joten meillä periaatteessa pitäisi olla hyvin aikaa ennakoida lähtötilanteet. Uskon, että avain aika moneen asiaan on ennakointi. Jos heräisin pikkaisen ennen lapsia, niin olisin heti aamusta pirteänä ja kerkeisin juoda kahvini rauhassa. Mikään ei varmastikaan voi mennä enää pieleen, kunhan saan vaan juotua aamukahvin rauhassa…? 

Yksi hankalimmista asioista päivässä ja yleensäkin neidin kanssa leikkiessä on se, että me ollaan luonteeltaan niin erilaisia. Hän on sosiaalinen ja energinen, joka puhuu oikeasti 24/7. Yleensä myös mukana on joku rallattelu jostain lastenlaulusta, joten kotona ei ole hetkeäkään hiljaista. Hänellä on myös iso mielikuvitus, joten leikit on ihan toisissa sfääreissä ja en pysy niissä yhtään mukana. Lupaan kuitenkin tänä vuonna yrittää enemmän olla niissä mukana, edes läsnäololla. Lapselle se tärkein asia kuitenkin on, että vanhempi on kiinnostunut hänen leikeistään.

Näitten kahden kanssa on minun ollut helppoa mennä minne vaan. Ollaankin tehty viime vuonna paljon kivoja reissuja kolmistaan ja haluan, että näitä reissuja tulee myös tänä vuonna. Mikään ei ole piristävämpää kuin lasten odotus tulevaa bussimatkaa tai uutta puistoseikkailua kohtaan. Lapselle on tärkeää erilaiset elämykset ja se,että myös aikuiset on rohkeasti siinä mukana. Kahden lapsen kanssa liikkuminen ei välttämättä ole helppoa ja matkalla voi sattua kaikenlaista, mutta yleensä lapset ovat niin innoissaan, ettei mitään tuhmaa tehdä. Koitetaan olla rohkeita ja nähdä maailmaa lasten kanssa ja mä lupaan, että myös sulla on hauska päivä. Vaikkei itkupotkuraivareilta vältyttäs, niin ainakaan sun ei tarvinnut olla koko päivää kotona.
Kaikista haastavinta kahden lapsen kanssa on yleensä kotona oleminen, koska siellä on vastassa myös kaikki kotityöt. Viime vuonna stressasin todella paljon siitä, että koti ei näytä ihan pommilta. Siis oikeesti saatan paniikissa löydä astioita tiskikoneeseen ihan vaan sen takia ettei kukaan valittas mulle ja  samalla lapset kiukkuaa vieressä. En tiedä välillä kumpi stressaa eniten, se että koti on mahdotonta pitää siistinä vai se, että siitä kaaoksesta saa myös kuulla kommentteja. Myös näissä asioissa auttaisi varmasti paljon, jos suunniteltaisiin kauppareissut paremmin ja tehtäisiin iso satsi ruokaa kerralla, niin ylimääräistä aikaa ei mene arkisin kauppareissuun tai jokapäiväiseen ruuanlaittoon.

Tärkein asia mikä takaa sen, että pää pysyy kasassa, on vanhempien oma aika. Tänä vuonna vihdoin päästään nauttimaan siitä, että meillä on koko perhe kasassa iltaisin. Tämän myötä tärkeää on, että molemmat saa myös sitä omaa aikaa. Paras tapa siihen on jonkin urheiluharrastuksen aloittaminen. Mikään ei poista paremmin stressaavaa päivää mielestä, kuin musiikki kuulokkeissa täysillä ja raitis ilma. Kotona olevalla vanhemmalla pitäisiä olla myös lakisääteinen nollausilta vähintään kerran puolessa vuodessa. Tähän kuuluu hyvin nukutut yöunet ja kokonainen päivä omaa-aikaa rakkaiden ystävien seurassa. 
Äiti, muista myös nauttia äitiysLOMASTA. Arjen ei pidä olla pelkkää suorittamista. Ei haittaa vaikka pidätte kerran viikossa valmisruoka päivän tai katsotte päivän elokuvia. Muista pysähtyä ja katsella hetki ympärille. Mitä isompi kaaos, sitä hauskempaa yleensä lapsilla on. Muista olla läsnä ja innostua pienistä arkisista asioista yhdessä lastesi kanssa. Pian kukaan ei enää pyydä sinua leikkimään nukeilla tai ihastelemaan uutta taitoa. Nyt on se aika, kun voit olla kotona ja elää kiireettömästi arkea lastesi kanssa. Muista, että lapsellesi olet se tärkein henkilö maailmassa ja ainoa asia millä on merkitystä on se, että olet siinä juuri nyt.
Tämän lupauksen myötä tulen myös parhaani mukaan pitämään some taukoa aina sunnuntaisin. Ensi sunnuntaina tuskin maltan olla päivittelemättä meidän 1v juhlatunnelmia, mutta siitä eteenpäin keskityn vain elämään hetkessä sunnuntaisin. Lupaatko sinäkin olla pikkuisen rennompi tänä vuonna? 

Kuvat on otettu viime viikonlopulta, kun meidän 4v pääsi ekaa kertaa jäälle luistelemaan. Ihana uusi kokemus tämäkin. 🙂 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *