Hae
Love Beyond Words

2-vuotias poika

On tää aika mennyt aika nopsaan, sillä meillä on jo 2-vuotias kuopus! Jotenkin toisaalta ihanaa, ettei meillä ole enää ihan pieniä vauvoja, sillä arki rullaa eteenpäin helpommin, kun yöt nukutaan pääsääntöisesti ja ruoka syödään itsenäisesti ruoka-aikana eikä kauppareissuilla tarvitse ainakaan jännittää kakkavahinkoja tai maitonälkää (tosin en tiedä onko ne sitten raivokkaisiin uhmakohtauksiin verrattuna paljon kevyempi vaihtoehto.) Tämän postauksen tarkoitus on olla kuulumispäivitys meidän rakkaan 2-vuotiaan pojan elämään. Harmikseni edellisestä sellaisesta on ehtinyt kulua jo kokonainen vuosi, sillä viimeksi päivittelin kuulumisia kunnolla postauksessa: tällainen on yksivuotias. Mutta mennäämpä asiaan. Tällainen on siis 2-vuotias.
Kuva: Tenhunen Photo

Luonne 

Luonna on mitä hurmaavin edelleen, vaikka toki ikään kuuluvaa uhmaa on liikkeellä. Pääsääntöisesti hän on kuitenkin rauhallinen, varsinkin jos isosisko ei ole härnäämässä. Tosin nämä kaksi olevat edelleen kuin paita ja peppu 24/7, joten aikamoista nahistelua meillä on nää päivät. Toisaalta se on ihanaa, kun he ovat toisilleen niin tärkeät. Patrik huomaa minuutissa, jos Liliania ei näy ja alkaa huhuilemaan siskoaan. Nykyään hän myös halailee siskoaan ja hän luottaa täysin siskonsa seuraan. Tänään hän jopa olisi ollut jopa lähdössä Lilianin kanssa yökylään kaverille ilman äitiä ja isiä. 
Pahimmat kriisin paikat ovat edelleen se, että ruoka ei tule liian nopeasti. Patrik rakastaa syömistä ja hän saattaa nautiskella ruokaansa toooodella kauan. On ollut superia ettei ainakaan hänen ruokahalun suhteen ole ikinä tarvinnut stressata. Välillä myös aamut ovat hankalia, kun pitäisi pukea super aikaisin hirvee kasa toppaa päälle päiväkotiin lähdettäessä. Yleensä kuitenkin näihin kaikkiin tilanteisiin olisi apuna se, että kaikki pysyisivät rauhallisina, sillä todella harvoin hän itsekseen kovin kauan jaksaa pitää meteliä yllä. Onneksi meiltä löytyy draaman hakuinen isosisko, joka kyllä jaksaa lietsoa paniikkia erityisesti pukemisen suhteen 😀 
Patrik ei ole ikinä ollut mikään sylipoika, joten hänelle riittää että hän näkee tutun ympäristön. Päiväkodissa tällä on myös ollut todella tärkeä merkitys, sillä alussa hän stressaantui jos esimerkiksi he menivät liikuntasaliin tai aamulla toiseen ryhmään. Päiväkodissa hän on myös oppinut luottamaan nopeasti tuttuihin ihmisiin ja on onni, että ne ovat olleet alusta lähtien ihan niin huikeita persoonia ja kasvattajia, että en yhtään ihmettele että poika viihtyi päiväkodissa alusta lähtien. 
Poika on niin ihastuttava, kun hän niin sanotusti pahoittaa mielensä. Hän saattaa ottaa naamalle todella loukkaantuneen ilmeen ja kääntyy pois ja huutaa ”hpmh heippa!”. 

Sosiaalisuus

Rauhallisuus näkyy myös sosiaalisissa taidoissa. Hän puhuu silloin kun on asiaa, mutta ei höpötä höpöttämisen tarpeesta niinkuin hänen vastakohtansa Lilian, joka puhuu 24/7 vaikkei mitään asiaa olisikaan. Minusta on ihanaa miten erilaisia sisarukset voivat olla, mutta miten hyvin ne täydentävät toisiaan. Vastakohdat todellakin ovat juuri täydelliset toisillensa. Patrik osaa paljon sanoja ja hän osaa ilmaista kaikki tarpeensa puhumalla. Enää ei siis tarvitse stressata sitä etteikö ymmärtäisi sitä mitä hän koittaa selittää. Päiväkodissa puheen tulemista saatiin odottaa muutamia kuukausia, mutta nyt pikkuhiljaa hän on rohkaistunut myös siellä juttelemaan enemmän. Viime viikolla hän oli höpötellyt pitkät ajat oman hoitajan sylissä. Rauhallisuudesta huolimatta hän on kuitenkin rohkea ja uskaltaa esimerkiksi jutella jos tulee vieraita kylään.
Kuva: Tenhunen Photo

Fyysisyys

Rauhallisen sosiaalisen puolen vastakohtana on rohkeus liikkumiseen ja temppuihin. Hän ei pelkää mitään. Jälleen vastakohta omalle sisarukselleen, joka on todella harkitsevainen temppujen suhteen. Meillä juostaan, kiipeillään, pompitaan ja kaatuillaan joka päivä. Parasta on tietenkin tehdä juuri nitä temppuja mitä ei saisi tehdä. Hän tykkää heitellä sohvan istuintyynyt lattialle, kiipeillä tuoleille ja kerrossänkyyn sekä karkailla rappukäytävään.  

Nukkuminen

Meillä tosiaan siirryttiin syksyllä kerrossänkyyn. Minun on pitänyt tehdä tästä aiheesta oma postaus vaikka kuinka kauan, mutta en vaan saa aikaseksi kuvattua lastenhuonetta sen uudessa järjestyksessä, sillä se on edelleen keskeneräinen. Mutta kuitenkin, meillähän nukuttiin 10kk iästä lähtien koko yö läpi sen jälkeen kun poika siirrettiin lastenhuoneeseen. Tämä kuitenkin muuttui sen jälkeen kun kerrossänky tuli ja hän pääsikin itse siitä pois. Ihan odotettavaa toki, että on hauskaa testailla rajojaan ja miten kivaa, kun sieltä pääseekin keskellä yötä pois. Toki vanhemmista raivostuttavaa, kun oltiin jo vuosi totuttu täysiin yöuniin. Nyt kuitenkin tilanne on vähän jo rauhoittunut ja enää ei JOKA yö tulla pois sieltä 😀 

Parhaat jutut

Hän rakastaa palloja, autoja sekä junia. Kirjoihin hän ei oikein jaksa keskittyä muuten kuin jos siitä saa painella eri ääniä, ne on ihan parhaita ja varsinkin jos niissä on autoja! Hän on parasta lounas seuraa. Tänään nautiskeltiin rauhallinen lounas kahvilassa. Pitäis siis ehdottomasti käydä enemmän ulkona syömässä. Sykähdyttävintä on aina hakea hänet päiväkodista, kun hän odottelee aidan toisella puolella, että pääsee halaamaan siskoansa pitkän päivän jälkeen ( ei äidillä niin väliä :D). 
Kuulostaako mikään näistä tutuille? Haluan kuulla minkälaisia kaksi vuotiaita teillä asuu? 🙂 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *