Hae
Love Beyond Words

Elämä pikkujoulujen jälkeen

Loppu kuukausi olikin täynnä ihania juhlia. Omalta osaltaan pikkujoulukausi alkoi upealla 10 ruokalajin illallisella Ventunossa rakkaiden ystävien kanssa. Taisikin olla ensimmäinen kerta, kun oltiin tällä porukalla ihan vaan syömässä hyvin ns. ”pikkujouluissa”. Mutta oli kyllä erittäin hyvää vaihtelua ja ruoka oli ihan super hyvää.

Tämän jälkeen pikkujoulukausi jatkui myös hyvän ruuan ja stand upin merkeissä ihanalla mammaporukalla. Mikään ei ole rentouttavampaa kuin nauraa sydämensä kyllyydessä pari tuntia.
Kolmannet pikkujoulut olivatkin sitten jo astetta rankemmat ja ne vietettiin työporukalla. Ilta alkoi Ravintola Ultimasta, jossa meillä oli tarjolla maistelu menu. Tästä ilta jatkui yön pikkutunneille asti Apollon puolella. Työkavereita on aina hauska nähdä myös työn ulkopuolella, sillä sillon pääsee höpisemään ihan muitakin juttuja kuin työjuttuja.

Ihania ravintola elämyksiä täynnä siis loppuvuosi ja en valita, sillä rakastan uusia makuelämyksiä ja varsinkin jos siinä samalla pääsee pakoon hieman arkea kotoa.

Matkustaessa bussilla kohti juhlahumua mieleeni hiipi ajatus siitä, kuinka kivaa tämä on kun lapset kasvaa ja voi huoletta vaan lähteä. Toki enpä minä ikinä mitään lupia ole tarvinnut ja Kimmo on saanut pärjätä lasten kanssa jos minulla on ollut jotain kivaa menoa aiemminkin 😀 Empä siis haikaile yhtään sitä fiilistä, kun täytyi miettiä pärjäileekö vauva siellä mitenkä isin hoivissa ja kuinka pitkään voin olla ulkona, että pääsen takaisin imettämään / kuinka monta alkoholi annosta voi juoda että voi taas imettää.

Vaikka nykyään en olekaan mikä bilehile, joka nauttisi siitä että joku viikonloppu humputellaan yömyöhään jossain, niin silti tarvitsen todella paljon sitä omaa aikaa kavereiden kanssa. Tai tarvitsen ainakin sen mielikuvan, että jos minulle tulee jokin meno, niin minun ei tarvitse miettiä sen enempää.

Ajanjakso Espanjan reissun jälkeen on ollut kelien puolesta todella ankeaa, joten arjen vastapainona täytyy olla paljon muuta mitä odottaa. Tuntuu välillä, että tunnit eivät riitä millään kaikkeen mitä haluaisi tehdä ja arkipäivät varsinkin hujahtaa ohi vauhdilla kun tällä hetkellä pimeä tulee jo kolmen jälkeen. Päätinkin siis jatkaa 4pv/viikko työaikaa vielä huhtikuun loppuun. Kirjoitin myös tästä osittaisesta hoitovapaasta aiemmin blogiini. Tämä neljän päivän työviikko on ollut iso pelastus meidän arkeen, sillä myös Patrikilla on vihdoin alkanut jäätävä uhma. Yhden arkipäivän aikana pystytään rauhassa aamupäivän aikana viettämään laatuaikaa pojan kanssa, mikä on aivan ihanaa! Saatetaan olla ihan vaan kotona puuhastelemassa tai sitten lähdetään näkemään kavereita. Välillä ollaan myös pidetty vapaata eskarista, milloinka ollaan lähdetty heti aamusta pidemmälle retkelle esimerkiksi Helsinkiin. Tää aika, kun lapset ovat pieniä on sen verran lyhyt, niin koen että mikään muu asia ei ole tärkeämpää kuin se, että saa viettää heidän kanssaan aikaa. Tosin täyspäiväiseksi kotimammaksi minusta ei ikinä olisi, sillä hyvä tasapaino arjen ja työn kanssa on meille se täydellinen kombo. Silloin aivot saa päivisin muutakin ajateltavaa, kun itkupotkuraivareiden selvittelyjä.

Tästä tuli vähän tällanen höpinä postaus pitkästä aikaa, mikä on kivaa vaihtelua. Nyt ollaankin karattu maaseudulle jo joulun viettoon, joten käykääs kurkkaa instagramista miten sujuu työelämän ja arjen yhdistäminen täällä maalla (todettakoon, että työmatka sängystä koneelle on lyhyt ja mulla on täällä paljon apukäsiä ja lääniä missä lapset saa purkaa energiaa :D)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *