Hae
Love Beyond Words

Pyöräilemään oppiminen 3-vuotiaana!

Meidän 3-vuotias oppi toukokuussa pyöräilemään ilman apupyöriä. Hauskaa, että tasa vuosi sitten kirjoitin postauksen samasta tilanteesta neidin suhteen, joka oppi pyöräilemään 5-vuotiaana. Tämä pyörällä ajon taito näyttää selkeästi näiden kahden luonteenpiirteen erot. Siinä missä tyttö ei ollut juurikaan kiinnostunut tästä taidosta ja oli valmis löymään hanskat tiskiin aina vastoinkäymisen sattuessa, niin poika ei edes mitään harjoittelua halunnut. Kun hän keväällä näki, että isosisko polkee ilman appareita sanoi hän vaan että ”otetaan apparit pois, että hänkin pääsee lujempaa”. Ja niin me tehtiin, eikä siihen muuta tarvittu. Ekalla kerralla hän ei saanut vielä kunnolla vauhtia pyörään.

Kun tultiin toisen kerran ulos pyörän kanssa hän ilmoitti, että ”äiti et saa pitää kiinni, minä kyllä osaan” Ja niin hän osasikin.

3v oppi pyöräilemään

Potkupyöräilystä oli iso hyöty pyöräilytaidon oppimisessa

Meillä mentiin jo lujaa koko viime vuosi Strider-potkupyörällä ja luulen, että juuri tästä potkuttelusta oli suuri hyöty pyöräilytaidon nopeaan oppimiseen. Striderin avulla opittiin nopeasti tasapaino, eikä sitä enää tarvinnut harjoitella polkupyörän kanssa. Keväällä mentiin aluksi kuukausi taas potkupyörällä, että saatiin ajotuntuma, jonka jälkeen vaihdettiin lennosta tavalliseen pyörään. Ehkä viikko harjoiteltiin apupyörien kanssa polkemista, jonka jälkeen se oli menoa.

Myös pari samanikäistä poikakaveria otti nopeasti mallia, kun näki että ilman potkupyörää ja appareita pääseekin lujempaa. Pojan hymy oli kyllä korvissa, kun näki että kaveritkin oppivat samantein ajamaan pyörillä!

Pyöräilemään oppii vain pyöräilemällä

Joskus uusien asioiden oppiminen vaatii sen, että vanhemmat eivät ole turhaan jarruttelemassa, vaan antavat lapsen vaan itse kokeilla ja tehdä. Esikoisen kohdalla huomaan, että hän ylipäätään varoo kaiken uuden edessä, kun taas kuopus menee suin päin innoissaan kokeilemaan kaikkea uutta. Toki ihan kaikkien asioiden kanssa tämä ei ole kiva juttu.

Pyörällä ajamisen taito on kyllä ehdottomasti meidän pojan juttu! Hän haluaa pyöräillä ihan jokaisena päivänä ja hän ajelisi vaikka päivän putkeen. Hän jaksaa pyöräillä pitkiäkin matkoja, joten on ollut huippua, että nykyään me voimme ajella yhdessä aina eri paikkoihin, eikä rattaita enää tarvita. Pelkästään tämä on helpottanut niin paljon arkea, kun ei tarvitse kävellä joka paikkaan 😀

pyöräilyn oppiminen

Poika on aikamoinen hurjapää. Hän ei ollut niinkään kiinnostunut opettelemaan miten ajetaan rauhallisesti pyörällä, vaan siitä miten kovan vauhdin sillä saa aikaan. Pysähtymään hän opetteli niin, että hän kaatoi pyörän, eikä niin että olisi opetellut käyttämään jarruja. Nykyään hän osaa onneksi  jo vähän jarrutella ennen pysähtymistä. Voitte vaan kuvitella miten ongelmissa olen ollut tämän kevään aikana, kun olen yrittänyt pysyä hänen perässään. Tulin aika nopeasti myös siihen tulokseen, ettei mun kunto kestä juosta perässä, vaan aika nopeasti otin itsekin pyörän alle. Parasta viihdettä hänen mielestä on laskee mäkeä alas hurjaa vauhtia. Tämä on yleensä aina toiveena, että mennään mäkeen laskemaan pyörän kanssa.

pyöräily

Onko siellä ruudun toisella puolella myös 3-vuotiaita hurjapäitä?  

LUE MYÖS: 

Helppoa kuin pyörällä ajo

Strider potkupyörä kasvaa lapsen mukana

Elämäni ensimmäinen juhannus mökillä 31-vuotiaana

Perinteinen suomalainen juhannus mökillä- 31-vuotta siinä meni, että pääsin nauttimaan tästäkin perinteestä(tai näin ainakin muistelisin etten  ikinä ole mökillä ollut juhannuksena:D) Lapsuuden juhannukset oltiin aina maalla kotona, jonne tulivat sukulaiset viettämään yötöntä kesäyön juhlaa. Myöskään kavereiden kanssa ei ikinä olla oltu juhannusta mökillä, koska olin joko kotona maalla tai kaupungissa, sillä kellään ei tainnut olla edes autoa käytössä (tai rahaa:D), että mökille ois voinut lähteä. Oikeestaan kavereiden kanssa oltiin ensimmäistä kertaa mökillä viime vuonna, josta kirjoitin tämän postauksenkin.

Kun olen maalta, niin jotenkin juhannus kaupungissa ei ole ikinä tuntunut oikealta. Juhannukseen kuuluu ulkosauna, muurinpohjaletut, itikat, saunavasta, kukkaseppäle,  juhannusjuusto ja yöttömän kesäyön taika, jolloin kerätään kimppu juhannuskukkia.

Meidän ei alunperin pitänyt tänäkään vuonna lähteä kaupungista minnekään, sillä miehen vanhempien mökillä oli jo nukkumapaikat täynnä. Mies ei myöskään ole mikään teltassa nukkuja, vaikka itse olen haaveillut että tänä kesänä olisi se hetki, kun teen pitkästä aikaa jonkun telttaretken. Ajateltiin kuitenkin lähtee pyörähtämään mökillä ’päiväseltään, mutta kuinkas ollakaan saatiin houkuteltua mies jäämään yöks. Nyt tuli myös todistettua se että kun lähtee lasten kanssa reissuun niin ei välttämättä tarvitse pakata mitään mukaan, sillä meillä ei kirjaimmellisesti ollut muuta kuin yhdet vaihtovaatteet 😀 Minä en vielä päässyt telttaan nukkumaan, sillä mummi lupautui nukkumaan siellä neidin kanssa, joten meille vapautui paikka leikkimökistä. Jossa oli super hyvä nukkua! Yöllä oli ihanan viileää siellä, joten pystyi nukkumaan pitkästä aikaa peittoon kääriytyneenä ja mitkä ihanat luonnon ääneet kuuluivat sinne, kun yöllä silmät laittoi kiinni. Vielä tänä kesänä kuitenkin haluan itsekin nukkua teltassa!

Yhteinen Juhannus on ainutlaatuinen kokemus

Juhannus oli kuitenkin ihana, kun pääsi pois kaupungista! Pitkä viikonloppu tuntui oikeasti vapaalle. Ja mikä upea lämmin sää meillä oli koko juhannuksen. Miten luksusta myös, että serkukset kasvaa ja heistä oli koko reissun ajan toisilleen seuraa, joten aikuisten ei tarvinnut keksiä mitään viihdykettä, kun lapset pääsivät touhuamaan ajan kanssa yhdessä. Niin ainutlaatuisia kokemuksia varmasti heille on nämä yhteiset yön yli kestävät reissut. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun oltiin yön yli kestävällä reissulla serkkujen kanssa, ja toinen samanlainen mökkireissu on tulossa myös heinäkuussa. Tosin se kestää useamman yön.  Ihanaa!

Lauantaina lähdettiin yhdessä myös käymään rannalla, jossa lapset pääsivät oikein kunnolla läträämään vedellä ja viilentämään itseään. Sieltä suunnattiin vielä yhdesä toiselle mökille, jossa päästiin herkuttelemaan muurinpohjaletuilla.

Tähän juhannukseen kuului paljon aurinkoa, koko päivän ulkona olemista, paljon grilliruokaa, lasten vesisota leikkejä, ulkosauna, muurinpohjalettuja ja ainutlaatuisia muistoja. Kumpa aina olisit täällä kesä. Minä ainakin nautin niin tästä lämmöstä, kun voi vaan olla ulkona koko päivän! Aurinko on niin maaginen energian luoja!

Miten teidän juhannus sujui? Olitteko mökillä, maalla vai kaupungissa? 

Ps. Sain vihdoin tuon Instagram vimpaimen toimimaan, joten nyt myös instagramin kuvat löytyvät täältä blogin puolelta 🙂

LUE MYÖS:

Pitääkö äidin omasta ajasta potea huonoa omaatuntoa?

Tämä oli jo toinen kerta tänä kesänä mökillä! Ensimmäinen mökkireissu menikin hieman koleammissa tunnelmissa 😀

Ensimmäinen kesälomaviikko: lumisadetta ja mökkeilyä