Hae
Love Beyond Words

Esikoisen eskari ohi!

Viikko sitten oli merkittävä päivä meidän esikoisen elämässä, sillä eskari on nyt ohi! Syksyllä sitä vielä ajatteli, että eihän tässä mitään: eskaria on vielä pitkään jäljellä ennen koulu arkea, mutta sitten tuli jo kevät (ja korona), kun yhtäkkiä olikin enää 9 eskaripäivää jäljellä, kun koronan jälkeen palattiin normaaliin arkeen. Jotenkin tuntuu niin kamalan epäreilulta, että yhtäkkiä eskariaika vaan hävis kaiken sen stressin keskellä. Kaikki suunnitellut kivat eskariretket keväältä peruuntui ja tilalle tuli vaan epätietoisuutta ja tylsistymistä kotona. Tästäkin huolimatta eskarikevät teki tehtävänsä ja meidän esikoinen on kasvanut muutamassa kuukaudessa jo todella itsenäiseksi ja vahvaksi nuoreksi neidiksi!

Ensimmäisen kouluvuoden lähestyessä hän tottakai jännittää uutta arkea. Hänellä on muutamia sellaisia asioita, jotka hän olisi ehdottomasti halunnut oppia vielä eskarissa tekemään, joten ne harmittavat mielessä. Kouluun lähdetään kuitenkin suht kivalla mielellä, eikä jännitys ole enää niin suurta kuin talvella, sillä hän tietää nyt missä koulu sijaitsee ja, että samassa koulussa tulee olemaan hänen kaikki eskariryhmälaiset.

eskari ohi

Eskari on vahvistanut ystävyyssuhteita

Neidin eskarivuosi on ollut mahtava! En voi edes sanoin kuvailla, kuinka ihana ryhmä heillä onkaan ollut siellä. Opet ovat ihan huippuluokkaa ja ryhmän yhteishenki todella tiivis. Ryhmässä ei kuulemma ikinä riidellä ja kaikkien kanssa leikit rullaa. Tämä on aina myös aistittavissa, kun haen päiväkodista kun kuulen jo kaukaa tyttöjen nauruhepulit. Naurua ei ainakaan ole puuttunut ystävysten eskarivuodesta ja on ollut niin mahtavaa kuinka sydänystäviä neiti on onnistunut saamaan sieltä. Leikit ja ajatukset klikkaa niin hyvin yhteen, että on niin mieltä lämmittävää katsella kun leikit sujuu niin täydellisesti yhteen.

Eskarivuoden loppupuodella juuri ystävyyssuhteet ovat nousseet todella merkittävään rooliin. Enää äitejä ei tarvikaan leikkitreffien sopimiseen, vaan ne sovitaan keskenään. Varsinkin viime viikkoina lähes joka päivä vielä eskarinkin jälkeen on neidille ollut tärkeää viettää aikaa ystävien kanssa. Toisaalta se helpottaa arkea, kun hänellä on mielekästä puuhaa (johon onneksi myös pikkuveli on aina tervetullut osallistumaan), mutta toisaalta se tuntuu erityisen haikealta, kun vanhemmat eivät enää saa niin suurta merkitystä. Toivon, että neiti saa myös kouluvuonna kulkea rakkaiden ystäviensä rinnalla ja heistä muodustuisi tiivis tuki ja turva.

esikoinen

Lapset kasvaa, stressi lisääntyy

Minusta tuntuu ihan hullulle aina miettiä kuinka hölmöä oli silloin vauvavuonna ajatella, että elämä jotenkin helpottuu kun lapset kasvaa. Tämä tilanne menee vain päinvastoin, sillä stressinaiheet vaan kasvaa, kun lapset alkaa itsenäistymään enemmän. Jossain vaiheessa on vain pakko luottaa, että hän pärjää kavereidensa kanssa yksin ulkona, jota olen nyt harjoitellut tässä hetken aikaa. Neidin ollessa todella temperamenttinen, olemme monta kertaa joutuneet vääntämään erinäisistä asioista, sillä hän tykkäisi olla lähes koko ajan menossa. Onneksi on vielä kesä aikaa treenata yksin ulkona liikkumista ja syksyn tullenkin olen valmistautunut olemaan alkuun aina turvana koulumatkoilla, vaikka hän tuskin tätä haluaa ottaa vastaan 😀

Meillä onneksi vielä päiväkoti arki jatkuu molempien lasten kohdalla vielä useamman viikon, joten en vielä haikaile liikaa neidin päiväkoti taipaleen päättymistä, mutta uskon että heinäkuussa tuntuu aika hurjalle sulkea päiväkodin ovet.

Eskari ohi – mitä fiiliksiä se tuo sinulle ? 

Miltä tuntuu olla 6-vuotiaan tytön äiti?

Rakas esikoiseni aloittaa eskarin!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *