Hae
Love Beyond Words

Hyvästit lehmille

hyvästit lehmille

Uusi elämä lehmille robottinavetassa

Tänään jätettiin hyvästit lehmille, jotka ovat olleet osa peltomaisemaa ehkä koko tilan alkuajoista lähtien aina sieltä 1800-luvulta lähtien. Lehmien katoaminen on tuttu näky monella maatilalla, sillä pienien tilojen pitäminen ei ole enää kannattavaa ja myös meidän 12 lehmää jatkoi matkaa isoon robottinavettaan. Lehmät ovat hävinneet yksitellen myös jokaisen naapurin pihasta. On aika surullista miten pikkuhiljaa maatiloilta häviää eläimet sekä ihmiset ja elämä siirtyy hetkiseen kaupungin vilskeeseen.

lehmille uusi alku

Onneksi omat lapseni kerkesivät hetken nähdä maatilan elämää mummolassa myös lehmien kanssa. Tällä hetkellä meidän 7v ja 3v lapset menevät jo sujuvasti navetalla ja puuhaavat eläinten parissa silitellen ja ruokkien niitä. Navettapuuhat ovat olleet mummola reissujen kohokohta, sillä se on jotain mitä kukaan kavereista ei pääse tekemään eikä kaupungissa ole mahdollista päästä näkemään eläinten elämää niin läheltä. Saa nähdä mitä puuhaa tulevaisuudessa keksitään mummolassa, kun arki ei enää pyöri lehmien ympärillä.

vasikka ulkona

vasikan talutus

Lapsuus keskellä maalaisarkea

Oman lapsuuden tietysti vietin keskellä maalaisarkea. Olen pienestä pitäen tottunut olemaan lehmien parissa, ja ne ovat olleet iso osa lapsuutta. Parhaimpia muistoja ovat esimerkiksi pikkuisten vasikoitten ulkoiluttamiset ja lempi lehmän kanssa puuhastelu. Minun lempi lehmä oli nimeltään Lilja, joka synnytti myös aivan ihanan vasikan nimeltään Malja. Lilja nimestä saattaa myös havaita pientä samankaltaisuutta meidän esikoisen nimeen. Lehmät ovat leppoisia kavereita, jotka eivät turhia stressaa, vaan osaavat nauttia elämästä. Huikeita hetkiä on myös nähdä niiden ilo, kun ne pitkän talven jälkeen pääsevät laitumelle. Isossa robottinavetessa tätäkään luksusta ei tule olemaan, sillä peltoa ei ole riittävästi laiduntamista varten.

vauva ja vasikka

lapsi navetassaLapsena olin navetalla apuna ihan kaikessa olipa sitten kyseessä lehmien laitumelta haku, rehun antaminen, karvojen leikkaaminen tai pienten vasikoiden ruokkiminen. Olin jopa niin tehokas, että olin apuna myös silloin kun lomittaja tuli. Lapsena oltiin myös kesäisin apuna kaikissa peltohommissa, kuten  rehun teossa ja heinäpellolla. Omat lapset eivät valitettavasti saaneet kokea sitä elämystä, kun isoon peräkärryyn kasataan heinäpaaleja ja sitten heilutaan siellä päällä vaappuvan kasan päällä. Nyt kun miettii, niin se kuulostaa kyllä aika hurjalta elämykseltä, mutta lapsena se oli hauskaa.

Toivottavasti myös omat lapset saavat jossain vaiheessa elämää kokea miten ihanaa on arki eläinten parissa. Eläimet eivät tuomitse, eivät puhu pahaa, lakkaa kuuntelemasta ja ne ovat aina ystäviä. 

Meillä syysloma jatkuu vielä tämän viikon loppuun maalla mummolassa. Pääset seuraamaan maaseudun arkea @mmarialove instagramin puolella.

LUE MYÖS: 

Miten lapsen kasvatus eroaa maalla ja kaupungissa?

Maalla sattuu ja tapahtuu

Joulu maalla

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *