Hae
Love Beyond Words

Mistä hyvä itseluottamus syntyy?

*Sisältää mainoslinkkejä

Onko sinulla hyvä itseluottamus? Tuntuuko sinusta siltä, että voit saavuttaa haaveesi? Voitko hyvin ja olet tyytyväinen itseesi?

Luin tänä vuonna Antti Tuiskun kirjan Menesty: Näin löydät itsesi ja voit hyvin. Viime aikoina olen haalinut käsiini mm. artikkeleita, podeja sekä inspiraatiota omaan hyvinvointiin liittyvistä lähteistä. Antti Tuiskun kirja oli erinomainen teos, jos tarkoitus on herätellä ajatuksia omaan hyvinvointiin ja itsensä tuntemiseen liittyen. Se ei pohjaudu pelkästään itse Antin kokemuksiin menestymisen suhteen vain on hyvin yleisluonteinen kirja. Yksi suurimmasta inspiroivista jutuista oli lausahdus, jossa hän kertoi olevansa nyt 37-vuotiaana paljon paremmassa kunnossa niin henkisesti kuin fyysisesti verrattuna esimerkiksi siihen aikaan kun hän aloitteli uraansa parikymppisenä. Olen huomannut tämän saman itsessäni, sillä jokainen vuosi opin lisää itsestäni ja tiedän paremmin mitkä asiat tuovat minulle hyvää oloa.

Koskaan ei pidä pitää itseään liian vanhana oppiakseen uusia asioita, sillä koko ajan kasvetaan. Se mikä toi iloa ja inspiraatiota joskus 20-vuotiaana ei välttämättä enää toimi enää 30-vuotiaana. Tästä johtuen esimerkiksi työelämässä kannattaa rohkeasti lähteä seuraamaan niitä omia haaveita, jos omat mielenkiinnon kohteet muuttuvat matkan varrella. En ymmärrä miksi pitäisi kuluttaa arvokasta aikaa sellaisten asioiden parissa joiden tekemisestä ei oikeasti nauti? Miksi töitä pitäisi tehdä aina odottaen seuraavaa kesälomaa? Eikö olisi paljon kivempaa myös nauttia arkipäivistä myös  kaikki muut ajanjaksot vuodesta?

itseluottamus

Pelko tehdä muutoksia elämässä

Mitä enemmän vuosia kuluu, mitä kauemmin on toistanut samoja rutiineja, sitä vaikeampaa muutosten tekeminen on. Muutokset saattavat aiheuttaa stressiä, pelkoa ja ahdistusta. On helpompaa jatkaa vaan samalla kaavalla, kuin tehdä elämässä muutoksia, joiden vaikutukset eivät ole välttämättä selvillä. Nuorempana muutoksien tekeminen oli helppoa, ei tarvinnut stressata muusta kuin omasta elämästä ja omasta toimeentulosta. Kaiken pystyi tarvittaessa jättämään taakseen ja aloittamaan kaiken alusta. Nyt yli 30-vuotiaana omien muutosten seurauksista ”kärsii” koko perhe: jos alan opiskelemaan: koko perhe joutuu säästökuurille, jos alan aktiivisesti käymään salilla: tämä aika on poissa perheeltä, jos lähden yksin reissuun: tämä aika/raha on poissa perheen yhteisistä unelmista.

”Olen ymmärtänyt, että harasta itsetuntemuksesta kumpuava rohkeuden puute ajaa ihmisen helposti tekemään asioita muita miellyttääkseen. Toisaalta rohkeuden puute ja epäonnistumisen pelko taas estävät ihmistä toteuttamasta itseään sataprosenttisesti”. -Antti Tuisku

Muutosten tekeminen täytyy aloittaa pienin askelin, jos arki on ajautunut oravanpyörään, jossa en välttämättä enää tee asioita oman hyvinvoinnin eteen. Kun annat luvan itsellesi säännöllisesti käydä vaikka tunnin kävelyllä huomaat, että tämä on itseasiassa hyvä juttu. Oma mieli on virkeämpi, enää ei kiukuta niin paljon, eikä kukaan varmasti kärsi tästä. Kun annat aikaa itsellesi hengähtää omien ajatusten parissa, niin myös isoimmat tavoitteet ja haaveet saavat tilaa kasvaa. Jos ikinä ei ole aikaa pysähtyä ja miettiä, niin omia unelmia ei voi koskaan myöskään luoda. 

Haasteet ruokkivat itseluottamusta

Jos arki toistaa samaa kaavaa, niin ainakaan itselleni ei ole siellä paljon sellaisia asioita mistä saisin sellaisia wow-elämyksiä. Toki omassa työssäni tulee viikottain vastaan haastavia tilanteita, jossa voin oppia uutta. Pääasiassa kuitenkin itseluottamusta ja hyvän olen tunnetta täytyy etsiä antamalla itselle haasteita. Näin aikuis iälläkin olen fiiliksissä, jos onnistun konkreettisesti saavuttamaan jotain esimerkiksi nostamaan enemmän painoja kuin edellisellä kerralla tai juoksemaan pidemmän matkan kuin viime kerralla. Pääasia yleensä on että saavutuksia pystyy mittaamaan, sillä ilman konkreettista seurantaa tuloksia on hankalampi seurata. Sama pätee monesti työelämässä, kun eri asioihin on aina olemassa omat mittarinsa.

Työelämässä minulle tuo itseluottamusta se, kun voin jakaa osaamistani muille. Tulevaisuudessa koen tämän entistä tärkeämmäksi asiaksi, sillä toivon että taloushallintoalan arvostusta saataisiin nostettua. Jotenkin tuntuu niin väärälle, että kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden työtä ei pidetä siinä arvossa mitä se kuuluisi olla, sillä tämä muuttuu koko ajan yhä enemmän asiantuntijatyöksi teknologian kehittyessä.

onko paluu arkeen kivaa?

Nyt annan sinulle kotitehtäväksi kesäksi: Mieti onko paluu arkeen kivaa kesäloman jälkeen? Vai onko siellä asioita, jotka ei tunnu niin kivoilta? Haluatko kehittää, haastaa itseäsi? Aloittaa uuden harrastuksen? Viettää enemmän aikaa ystävien kanssa? Sitten vaan kalenteri esille, sillä jos asiat laittaa selkeästi ylös niin aikaa kyllä löytyy. Kalenteri auttaa joka tilanteessa paljon: jos siihen ei laita selkeitä merkintöjä mitä kukin päivä tapahtuu, on pään sisällä vain sekamelskaa ja loppujen lopuksi ei saa tehtyä yhtään mitään.

Ps. Jos haluat lukea tämän Antti Tuiskun kirjan tai jotain muuta kivaa kesällä, niin kannattaa napata Nexstoryn tarjous täältä! Saat lukemista ilmaiseksi kuukauden ajaksi!

nexstory tarjous

 

Lue myös: 

Paljonko naisen palkka on vuonna 2022?

Onko koululiikunta monipuolista?

Kohta on 2-lukukautta käyty ansiokkaasti koulutaivalta. Aika hurjaa, että minulla on jo näinkin iso tytär! Toisen lapsen kohdalla koulutaipaleen alkua saamme vielä odottaa 2- vuotta, vaikkakin hänkin aloittaa syksyllä 2-vuotisen eskarikokeilun. Joten pelkästään päiväkotilaisia minulla ei ole enää syksyllä. Toisaalta aika ihanaa, että lapset kasvaa ja uusi maailma avartuu heille sekä vanhemmille. Kuluneen vuoden aikana olen saanut super paljon energiaa liikunnasta. Osallistuimme yhdessä lasten kanssa reilu viikko sitten Mini Marathonille ja itse osallistuin Naisten Kympille viime viikonloppuna.

Lapset olivat niin onnessaan kun saivat osallistua tuollaiseen isoon urheilutapahtumaan. Osallistujia oli tänä vuonna huikeat 1600! Jokainen osallistuja sai mitalin kaulaansa 1km juoksun jälkeen ja voitte kuvitella miten ylpeinä jokainen lapsi oli ansaitusti mitalistaan tuon huikean urheilusuorituksen jälkeen. Lasten riemu liikunnasta on jotain niin aitoa ja kaunista!

koululiikunta

Onko koululiikunta kivaa?

Aloin tapahtuman jälkeen pohtimaan paljon lasten liikuntaa nykypäivänä. On mahtavaa, että lapsilla on monesti tarjolla paljon erilaisia liikunta harrastuksia, mistä varmasti jokainen löytää omansa testaamalla. Tarjolla on myös yleensä monipuolisesti ilmaisia liikuntaharrastuksia, jotta jokaisella perheellä on mahdollisuus tukea lasten liikuntaharrastusta. Itse koen, että harrastuksista riippumatta myös koululiikunnalla on edelleen iso merkitys siihen, että lapsi saadaan innostumaan liikunnasta. Joillain lapsilla ei saata olla tätä liikunnallista harrastusta, jos esimerkiksi intohimo vie vaikka musiikkiin tai muihin taiteellisiin lajeihin.

Olenkin ollut hieman pettynyt 2-lukuvuoden osalta koululiikuntaan, sillä mielestäni se ei ole ollut kovin monipuolista. Lähes kaikki liikuntatunnit ovat olleet sisäliikuntaa, jossa mahdollisuudet liikkua on toki hieman rajallisemmat mitä ulkona. Omalla lapsella ei ole myöskään ollut kertaakaan hiihtoa koko koulujakson aikana ja luisteluakin on ollut vain pariin kertaan. En myöskään ole kuullut että ikinä oltaisiin kokeiltu eri yleisurheilulajeja ja muitakin pallolajeja on ollut tosi harvakseltaan. En myöskään ole kuullut, että lapset olisivat suunnistaneet tai käyneet esimerkiksi metsäretkellä juuri koskaan.  Koululiikunta on mielestäni sitä mielekkäämpää mitä monipuolisempaa tekeminen. Näin lapsilla on mahdollisuus löytää ne lajit mitä itseä mahdollisesti kiinnostaa.

Omassa lapsuudessa koululla oli helppo harjoitella erilaisia lajeja monipuolisesti, sillä talvisin koulun vieressä kierteli hiihtoladut ja luistelurata. Kesäisin puolestaan vieressä oli yleisurheilu radat ja pesäpallokenttä. Maalla on se hyvä puoli, että perinteisiin liikuntalajeihin panostetaan, sillä mitään erikoisempia lajeja ei ole mahdollista välttämättä tarjota. Periaatteessa meillä oli ihan pienestä pitäen todella monipuoliset vaihtoehdot eri liikuntalajeja koulussa. Koululiikuntaan ei siis ikinä päässyt kyllästymään, sillä se oli monipuolista.

Toivoisin siis, että ainakin ylemmillä luokilla panostettaisiin liikunnan merkitykseen. Olisi todella kurjaa, että lapsilta katoaisi into liikuntaan tai koululiikunta olisi pakkopullaa, jos siellä tehdään viikosta toiseen niitä samoja juttuja. Liikunta on todella tärkeää myös lapsen hyvinvoinnin kannalta ja sitä ei voi korostaa liikaa.

Mini Marathon

Tykkääkö lapset kilpailla?

Minä olen ollut super kilpailuhenkinen ja kiersin kylän kaikki mahdolliset hiihto- ja yleisurheilukisat. Osallistuin urheiluleireille ja harrastin jalkapalloa sekä ratsastusta muiden liikuntakerhojen ohella. Rakastin voittamista ja olin pitkään jopa luokan nopein hiihtäjä. Paljon nopeampi mitä pojat 😀 Jollain tapaa kilpailu ja itsensä ylittäminen ja oman itsetunnon kohottaminen on mielestäni myös tervettä. Se fiilis, kun tietää saavuttaneensa jotain on huikeaa – myös lapsilla. Huomasin tämän saman reaktion myös omien lasten kohdalla heidän Mini Marathonilla. 5-vuotias kertoi, että hän ei olisi välttämättä jaksanut koko matkaa juosta, mutta hän sai valtavasti voimaa siitä, että muutkin juoksi, joten sen avulla hän myös jaksoi. Ja se fiilis, kun pääsee maaliin ja tietää, että on antanut kaikkensa on niin huikea!

Myös pettymyksiä tulee eteen elämässä ja kisoissa. Urheilukilpailut opettavat myös tätä puolta. Aina ei voi voittaa, mutta se on tärkeintä, että yrittää parhaansa ja osallistuu. Myös elämän kannalta on tärkeää oppia hyväksymään ne katkerat pettymykset. Tällöin on hyvä oppia iloitsemaan myös muiden puolesta.

Lapset innostu nytten näistä kisoista kovasti ja ollen koittanut pongailla jotain kivoja tapahtumia kesää ajatellen mihin he voisivat osallistua. Neiti ainakin haluaisi kovasti osallistua kepparikisoihin.

Mini Marathon Helsinki

Onko teidän lasten koululiikunta monipuolista? 

Lue myös:

Miten selvitä ekaluokkalaisen pitkästä kesälomasta?